Ääri-islamilaiset liikkeet siviilien uhkana: Taliban ja Isis – kaksi kiveä hiertää Afganistania

Ääri-islamistinen Isis yrittää rantautua Afganistanissa 2000-luvun alusta toimineen Taliban-verkoston syntysijoille. Taliban ei pidä toisen ääriryhmän ilmaantumista tervetulleena.

ääri-islam
Afganistanin turvallisuusjoukot Helmandissa
Afganistanin turvallisuusjoukot partioimassa levottomassa Helmandin maakunnassa marraskuussa 2016. EPA/WATAN YAR

Afganistanin Isis on pieni, arviolta noin parituhatta miestä. Isis on ilmestynyt terrorismin kartalle vasta tällä vuosikymmenellä, mutta jo nyt sen ilmestymisestä kärsivät siviilit.

– Afganistan on ollut köyhä aina, viime vuosien joukkopako johtuu pääosin jatkuvista selkkauksista, muistuttaa varajohtaja Thomas Ruttig Kabulissa sijaitsevasta AAN-tutkimuslaitoksesta (siirryt toiseen palveluun).

Afganistanin tulevaisuutta käsiteltiin keskiviikkona Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Vanhassa satamassa Helsingissä.

Afganistanin Isis on pakistanilainen brändi

Yksi seminaarin alustajista. yhdysvaltalainen toimittaja Anand Gopal on tutkinut Taliban-verkostoa vuosien ajan. Hän sanoo, että Afganistanissa toimiva Isis eroaa Syyrian ja Irakin verkostoista.

– Ei kukaan kerro Irakista Afganistanin ryhmälle, mitä pitäisi tehdä. Afganistanin Isis tulee Pakistanista. He ovat entisiä talibaneja, jotka ovat brändänneet itsensä uudelleen. Isis-nimellä on pelottava kaiku. Siitä puhutaan ja mediahuomio on taattu.

Tarkkoja tietoja Isis-verkoston kannatuksesta on vaikea saada. Solut ovat paikallisia ja niitä on tiettävästi eniten itäisessä Afganistanissa (siirryt toiseen palveluun). Mestauksia ja kivityksiä on raportoitu erityisesti Nangarharin maakunnassa.

Kotikutoiset talibanit vastaan Isisin maailmanvalta

Isis ja Taliban ovat erilaisia paitsi jäsenistöltään myös arvomaailmaltaan. Isis tavoittelee maailmanlaajuista kalifaattia, talibanit saavat kannatuksensa pikemminkin kansalliselta ja etniseltä pohjalta. Molemmat hallitsevat julmuuksilla ja pelolla.

Uskonnollisesti molemmat liikkeet tunnustavat sunnilaisuutta. Isis näyttää talibaneja vahvemmin ottaneen kohteekseen shiiat. Esimerkiksi tuhoisa isku shiioihin kuuluvien hazaroiden mielenosoitukseen (siirryt toiseen palveluun)Kabulissa heinäkuussa 2016 aiheutti maansurun väkivaltaisuuksiin turtuneessa maassa.

Toisin kuin muualla muslimimaissa, shiiojen ja sunnien jännitteitä ei ole Afganistanissa suuressa mitassa ollut.

Hallitus rahastaa Isisin uhalla

Anand Gopal valmistelee väitöskirjaa talibaneista Columbian yliopistolla Yhdysvalloissa. Hän arvioi, että Taliban-liikkeen vaikutusvallan lisääntyminen ei kerro niinkään verkoston vahvuudesta, vaan presidentti Ashraf Ghanin johtaman hallinnon heikkoudesta.

– Taliban on itse asiassa hajonnut eri ryhmiin. Sen kaksi johtajaa, mullah Omar ja hänen seuraajansa mullah Akhtar Mansour on surmattu. Tästä huolimatta verkosto on tehnyt tänä vuonna ennätysmäärän iskuja.

Heikolle hallitukselle on Isisillä pelottelusta myös hyötyä, kärjistää Anand Gopal.

– On helppo sanoa, että Isis on täällä, antakaa rahaa tai maa romahtaa huomenna.

Avun äkillinen lopetus johtaisi romahdukseen 

Afganistanin avustamista on luonnehdittu osin epäonnistuneeksi, koska maata ei ole saatu rauhoittumaan, vaikka alueelle on upotettu tukuttain avustusdollareita.

– Jos kansainvälinen rahoitus lopetettaisiin kuin seinään, maa romahtaisi välittömästi. Rahoitusta pitäisi vähentää samanaikaisesti rauhanprosessin kanssa. Tässä Yhdysvallat on määräävässä asemassa.

Kirjailija ja tutkija arvioi, että Afganistanin tilanne ei muutu suuresti lähitulevaisuudessa. Myös presidentti Donald Trumpin hallinto jatkanee nykyisellä linjalla. Rauhanponnisteluja pidetään yllä Afganistanin hallinnon tukena, mutta amerikkalaisen ja kansainvälisen yleisön kiinnostus on muualla.