Aikuinen, osallistu pikkulapsen ruutuaikaan

Mediakasvattaja neuvoo aikuisia avaamaan lapselle, mitä he itse tekevät ruutuajallaan.

mediataidot
Lapsi katsoo tabletin näyttöä.
Toni Pitkänen / Yle

Moni pikkulapsi viettää päivittäin pitkän ajan television, tabletin ja muiden ruutujen äärellä. Tuoreesta Dagis-tutkimuksesta käy ilmi, että monen 3–6-vuotiaan lapsen ruutuaika on yli kaksi tuntia päivässä. Mediakasvattaja, yhteisöpäällikkö Rauna Rahja Mediakasvatusseurasta antaa vanhemmille vinkkejä pienten lasten mediankäyttöön.

Pohtikaa yhdessä ruutuajan sisältöä

Ruutuajan sisältö on Rauna Rahjan mielestä minuuttimääriä tärkeämpää. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä huolellisemmin on hyvä seurailla lapsen mediankäyttöä.

– On hirveän yksilöllistä, millaiset määrät ovat kenellekin ok. Määrien lisäksi olisi tärkeätä pohtia, mitä ruutujen parissa tehdään ja miten lapset kokevat erilaiset sisällöt. Vanhempien on hyvä tietysti huolehtia siitä, että lapsen elämässä on monipuolisesti erilaisia asioita.

Näytä lapselle esimerkkiä

Pieni lapsi ottaa mallia siitä, miten aikuiset ja vanhemmat sisarukset käyttävät mediaa. Vanhemmat voivat myös kertoa lapselle, mitä he itse ruutuajallaan tekevät.

– Voi avata lapselle, minkä asian tässä hoidan ja kuinka kauan siihen suunnilleen menee. Vaikkapa että tarkistan jonkun aikataulun. Se auttaa lasta hahmottamaan mediankäyttöä ja mitä kaikkea välineillä tehdään, Rauna Rahja sanoo.

Jutelkaa, mitä tunteita lapselle herää

Mitä pienempi lapsi on, sitä tarkemmin vanhempien on hyvä olla kärryillä, mitä lapsi laitteilla tekee. Lapsen kanssa on hyvä jutustella siitä, mitä tunteita ja ajatuksia ruutusisällöt hänessä herättävät.

– Ettei lapsi jäisi kokonaan yksin sisältöjen äärelle, vaan jutusteltaisiin, millaisia tuntemuksia ne herättävät. Lapsikin tottuu siihen, että sisällöistä voi puhua ja että vanhempiani kiinostaa, millaisia mediasisältöjä tykkään katsella.

Osallistu lapsen ruutuaikaan

Moni pikkulapsi katselee televisiota tai käyttää erilaisia laitteita silloin, kun vanhemmilla on muita asioita hoidettavinaan. Mediakasvattaja Rauna Rahja kehottaa vanhempia käyttämään mediaa yhdessä lapsen kanssa.

– Vaikkapa yhdessä pelaaminen voi olla kokemuksena valtavan positiivinen ja voimauttava lapselle.

Anna lapselle aktiivinen rooli

Mediataidot kehittyvät median käyttämisen myötä. Aikuisen on hyvä ottaa pienikin lapsi mukaan vaikkapa jakaessaan lapseen liittyvää sisältöä, kuten kuvia, sosiaalisessa mediassa.

– Kysytään lapselta, saako tällaista kuvaa laittaa. Pienten lasten kanssa täytyy selittää, ketkä kaikki kuvan näkevät ja onko se hänelle ok. Tai voi kysyä, millaisen kuvan haluaisit itsestäsi laittaa. Vanhempi voi toimia esimerkkinä muiden huomioimisessa, Rauna Rahja sanoo.

Joka lapsen ei tarvitse viihtyä laitteiden äärellä

Entä jos lapsi ei ole kiinnostunut lainkaan tableteista, älypuhelimista tai muista digisisällöistä. Onko haittaa, jos alle kouluikäinen lapsi ei halua ollenkaan opetella digitaitoja?

– Sekin on ihan ok. Lapsilla on erilaisia mieltymyksiä ja kiinnostuksia myös mediaan liittyen. Aikuinen voi tukea mediataitoja esimerkiksi tarjoamalla ikätasolle sopivia mediasisältöjä yhdessä tutustuttaviksi. Median sisällöt auttavat usein myös avaamaan keskustelua monenlaisista aiheista, Rauna Rahja toteaa.