Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen: Talouselämän ja politiikan vaikuttajat pyrkivät päivittäin vaikuttamaan journalismiin

Jääskeläisen mukaan pääministerin ja Yleisradion suhde on ollut kaiken aikaa jossain määrin jännitteinen.

Kotimaa
Atte Jääskeläinen.
Yle

Pääministeri Juha Sipilä sanoo, että hän ei ole yrittänyt vaikuttaa Ylen uutisointiin, vaan on vain arvostellut sitä että ei saanut kunnon mahdollisuutta kommentoida uutista. Onko asia sinun näkökulmastasi näin?

Totta kai kaikki arvostelu on samalla myös vaikuttamista, koska arvosteluhan on esitetty sitä varten, että sillä olisi vaikutusta. Kuvitelma siitä, että journalismi olisi vaikuttamisesta vapaata, niin sehän ei pidä paikkaansa.

Kaikki talouselämän ja politiikan vaikuttajat pyrkivät vaikuttamaan journalismiin. Se on journalismin jokapäiväistä arkea, että siihen yritetään vaikuttaa. Ongelmalliseksi se muuttuu vasta sitten, kun joku sellainen jolla on päätösvalta Yleisradion rahoituksesta tai olemassaolosta, yhdistää ne kaksi asiaa.

Jos pääministeri ilmaisee suuttumuksensa tai närkästyksensä tai antaa kriittistä palautetta, niin hänellä on siihen mielestäni oikeus. On toinen asia, missä muodossa palaute kannattaa antaa ja kuinka kiihtyneessä tunnetilassa se kannattaa antaa.

Pääministerille jäi aikaa vastata Ylen sähköpostiin noin puolitoista tuntia, oliko tämä riittävä aika?

Uutinen voitiin journalismin eettisen sääntöjen mukaan julkaista, koska uutinen oli ollut julkisuudessa jo aikaisemmin. Sehän oli Kansan Uutisten uutinen (siirryt toiseen palveluun), ja pääministeri oli lehdelle sitä kommentoinut. Muodollisesti ja puhtaasti hyvän journalistisen tavan arvioinnin näkökulmasta hänellä oli ollut mahdollisuus lausua siitä asiasta jo aikaisemmin.

Jos pääministeri ilmoittaa, että hän oli saanut kommenttipyynnön noin puolitoista tuntia ennen kuin juttu julkaistiin, niin ymmärrän jossain määrin kritiikkiä, joka kohdistuu siihen, oliko tämän oikea tapa lähestyä ja kohtuullinen aika vastata.

Yle niin kuin jokainen media tekee joka päivä journalistista harkintaa – millaista harkintaa tämän tapauksen yhteydessä on käytetty?

Ensimmäinen ja tietenkin kaikkein vakavin harkinta on koskenut sitä, pitävätkö saadut tiedot paikkaansa. On käytetty lähdekritiikkiä ja on pohdittu, mikä on se peruste, jolla uutinen julkaistaan. Pohdinta kiteytyy siihen kysymykseen, että oli mahdollista että oli olemassa intressiristiriita, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja joka olisi saattanut vaikuttaa valtioneuvoksen päätöksentekoon ja pääministeri Sipilän päätöksentekoon.

Seuraava harkinta koski sitä, että kun asian tultua julkisuuteen siihen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua ja eri osapuolten kuulemista oli syytä jatkaa täysin riippumatta siitä, oliko siihen osapuolilla ja myöskään pääministerillä halua. Hänhän ei ollut ensimmäisessä vaiheessa halukas asiaa esimerkiksi Yleisradiolle lainkaan kommentoimaan. Mutta siitä huolimatta oli tärkeää, että eri osapuolten näkemyksiä ja myöskin lisätietoja siihen asiaan hankittiin.

Kolmas journalistinen harkinnanpaikka oli se, että siinä vaiheessa kun asia oli neljättä päivää ollut Ylellä pääuutisena tai pääuutisten joukossa, niin tulimme toimituksen johdossa siihen tulokseen, että tämä on mittasuhteiltaan sellainen asia, että on aika siirtyä muihin aiheisiin.

Poikkeaako tämä tapaus jollain tapaa normaalista?

Tietenkin jokainen tapaus, jokainen uutisaihe ja jokainen juttu on tietyllä tapaa ainutlaatuinen, siinä tilanteessa tehty ja siitä aiheesta tehty.

Siinä vaiheessa kun uutisoidaan johtaviin politiikkoihin liittyvistä aiheista, joiden seurauksena he saattavat joutua voimakkaaseen negatiivisen julkisuuteen. Niin tietenkin sellaisissa tapauksissa tyypillisesti on syytä varautua siihen, että asiasta seuraa hyvinkin kriittinen ja toisinaan myrskyisä jälkikeskustelu, koska sellaista yhteiskunnallinen keskustelu Suomessa on ja Yleisradio on osa sellaista yhteiskunnallista keskustelua.

Tämän takia on hyvin tärkeää, että ne ratkaisut jotka tehdään, tehdään kaikesta tästä ulkoisesta vaikuttamisesta riippumatta. Eli ei ole pelkästään kysymys siitä, että Yleisradion journalistisia päätöksiä tehdään riippumattomasti suhteessa politiikkoihin, vaan myöskin riippumattomasti suhteessa mahdolliseen julkisuusmyrskyyn, oman toimituksen sisältä tulevaan painostukseen tai joihinkin muihin vaikutusyrityksiin, joissa kytketään journalistiseen päätöksentekoon joitakin muita intressejä, kuin se mikä on oikein.

Miten arvioit pääministerin ja Yleisradion suhdetta?

Se on ollut kaiken aikaa jossain määrin jännitteinen ja pääministeri on ollut sitä mieltä, että hänen johtamansa puolueen politiikkaan suhtaudutaan poikkeuksellisen kriittisesti. Sen lisäksi hän on kokenut, että hänen henkilökohtaista varallisuuttaan ja hänen sukulaistensa liiketoimintaa sekä hänen vanhaa yrittäjähistoriaansa nostetaan esille asiaankuulumattomasti. Se näyttää olevan hänelle hyvin henkilökohtainen asia, niin kuin hän tänäänkin tiedotustilaisuudessa kuvasi.

Yrittävätkö päättäjät joskus vaikuttaa Ylen uutisointiin?

Joka päivä, koko ajan yrittävät. Ja sen takia riippumattomuus on niin tärkeä.

Millaista palautetta toimitukseen ylipäänsä tulee?

Ihan valtava määrä palautetta. Tällä hetkellä toimitukseen tulee päivittäin satoja palautteita. Se on hyvä merkki, koska se kertoo siitä että ihmiset ovat kiinnostuneita Yleisradion sisällöstä, ne ovat heille merkityksellisiä. Sitä tulee tavallisilta kansalaisilta, sitä tulee juttujen kohteilta, arvosteluiden kohteilta, päättäjiltä, erilaisilta sidosryhmiltä, yhteiskunnan vaikuttajilta – kaikilta.

On väitetty, että toimituksessa on rajoitettu Sipilä-Terrafame-tapauksen käsittelyä. Kävikö näin?

Siinä mielessä kyllä rajoitimme, että halusimme hallita kokonaisuutta ja sitä volyymia, jolla asiaa käsitellään. Se kuuluu normaaliin journalistiseen johtamiseen. Asioiden painoarvosta päättämien on yksi journalismin viesti yleisölle. Jos joku asia on Yleisradiossa kaikissa kanavissa pääuutinen, niin se on meidän viestimme siitä, että se on tällä hetkellä kaikkein tärkein asia. Ja jos se sama asia on pääuutisen roolissa useita vuorokausia peräkkäin, niin se on erittäin vahva viesti siitä, että kysymyksessä on Yleisradion mielestä todella merkittävä asia.

Pidimme asiaa merkittävänä usean päivän ajan. Kun merkkejä vilpillisyydestä ei ollut, niin tulimme toimituksen johdossa aika yksimielisesti siihen tulokseen, että asia on saanut vähintäänkin riittävän painoarvon ja on syytä siirtyä muihin uutisaiheisin.

Poikkesiko asian käsittely normaalista journalistisesta prosessista?

Journalistinen harkinta tässä oli ihan samanlaista, jota harjoitetaan joka päivä jokaisen lähetyksen yhteydessä. Lukuisia aiheita jätetään joka päivä toteuttamatta.

Onko joku oleellinen asia vielä, jonka haluat sanoa?

Juuri tällaisissa tilanteissa Yleisradion riippumattomuuden arvo tulee kovin tärkeäksi. Yleisradion hallituksen puheenjohtaja on tänään sanonut, että Yleisradion ei tarvitse nauttia pääministerin luottamusta. Ja se on hyvä havaita, vaikka kyseessä on pääministeri ja suurimman puolueen puheenjohtaja, niin hän ei päätä Yleisradion asioista.

Päivitetty 1.12. klo 9.30: lisätty linkki Kansan uutisten juttuun.