1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla: Moskova

Mistä Putin puhuu tänään? – 5 varmaa teemaa ja 2 arvausta

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuskin yllättää puhuessaan kansakunnan tilasta maan parlamentille.

Presidentti Vladimir Putinin valtion tilaa käsittelevä puhe viime vuonna. Kuva: Sergei Ilnitsky/EPA

Venäjän korkeimman tason poliittisessa retoriikassa on viime aikoina toistettu melkein sanantarkasti joitakin asioita. Siksi voi suurin piirtein arvata mitä presidentti Putin tänään torstaina sanoo ja mitkä aiheet nousevat esille.

Hän pitää vuosittaisen puheensa kansakunnan tilasta kello 12 Moskovan aikaa (kello 11 Suomen aikaa).

Puhe näytetään suorana Venäjän valtakunnallisilla televisiokanavilla.

Olemme listanneet aiheet ja myös sen, millä lailla Putin luultavasti puhuu niistä.

1. Talous

"Venäjän talouden elpyminen on alkanut. Kansa on kärsivällisesti kestänyt viime vuosien vaikeudet ja voi nyt katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Venäjää ei tälläkään kertaa nujerrettu maan ulkopuolelta, vaikka jotkut länsimaisista partnereistamme sellaista saattoivat toivoakin."

Tämä aihe on pinnalla venäläisten arjessa. Yksittäisten ihmisten mielenkiinto politiikkaan on yleensä heikkoa, mutta rahapula tuntuu konkreettisesti. Ruoan hinta on noussut huomattavasti ja yhä useampi valittaa, ettei ole varaa lääkkeisiin tai vaatteisiin.

Putinille on tärkeätä pitää yllä optimismia ja myös kannustaa ihmisiä kärsivällisyyteen. Se onnistuu yleensä hyvin vetoamalla ulkoisiin uhkiin, kuten länsimaiden pahansuopaisuuteen. Venäläisessä keskustelussa toistetaan usein, etteivät länsimaat siedä ajatusta vahvasta ja vauraasta Venäjästä.

Venäjällä arvioidaan, että EU on heikkenemässä ja mahdollisesti hajoamassa. Vaikuttaa siltä, että moni venäläinen tuntee hieman vahingoniloa, mutta presidentti Putin on painottanut, että vahva EU on hyväksi myös Venäjälle.

Kuva: Mihail Klimentyev/EPA/Sputnik

2. Syyria

"Meitä syytetään siviilien tappamisesta Syyriassa vaikka länsikoalitio soti siellä jo viisi vuotta ennen kuin tulimme mukaan. Autamme siviilejä turvaan ja viemme humanitaarista apua heille. Olemme edelleen valmiit yhteistyöhön ihmishenkien säästämiseksi maassa, joka on joutunut kaaokseen."

Venäjän valtakunnalliset televisiokanavat esittävät päivittäin uutisia Syyriasta. Niitä on kahdenlaisia: kerrotaan taistelusta terroristeja vastaan ja Venäjän tuomasta avustuksesta siviileille.

Venäjä on virallisella tasolla hyvin kriittinen ulkomaiden puuttumiseen jonkun maan sisäisiin asioihin. Sellaisiksi katsotaan muun muassa Saddam Husseinin ja Muammar Gaddafin kukistamiset. Länsimaiden tukea eri maiden oppositiolle pidetään hyvin haitallisena. Putin puhuu usein kaaoksesta, joka johtuu ulkomaisesta väliintulosta.

Venäjän oma puuttuminen Syyrian sotaan selitetään sillä, että Syyrian presidentti pyysi apua. Venäjän intressissä on estää terrorismin leviäminen.

Samalla kansalaisia vakuutetaan maan sotavoimien vahvuudesta ja kyvykkyydestä tositilanteessa. Kansan tuki osallistumiselle Syyrian sotaan on hieman hiipunut, mutta niin kauan, kun siellä on kaatunut vain harvoja venäläissotilaita, sitä ei julkisesti kritisoida. Edes huomattavasti kasvatettu puolustusbudjetti ei ole herättänyt kritiikkiä.

3. Ukraina

"Ukraina provosoi eikä kykene keskusteluun Minskin sopimuksen toteuttamiseksi. Ukrainan joulukuun alkupäiville suunniteltu raketin koelaukaisu Krimin länsipuolella on provokaatio, joka voi johtaa vaaralliseen tilanteeseen ja lisätä veljeskansamme turvattomuutta."

Viime päivien aikana Ukrainan suunnittelema koelaukaisu on ollut näyttävästi esillä venäläismediassa. Sitä on kritisoitu kovin sanoin.

Minskin sopimuksen toteutus oli todellisuudessa tuomittu epäonnistumaan jo allekirjoitusvaiheessa. Se oli siinä tilanteessa ainoa mahdollinen sopimusteksti, mutta mitään sen kohdista ei ole toteutettu. Venäjä ei pidä itseään Ukrainan sodan osapuolena ja voi siksi vapaasti arvostella Ukrainaa.

Venäjän versio syistä, jotka johtivat sotaan Donbassin alueella poikkeaa länsimaiden ajattelusta. Venäjällä sanotaan Yhdysvaltojen rahoittaneen vallankaappauksen, jossa maan laillinen presidentti syrjäytettiin ja fasistinen liike otti vallan.

Putin on toistuvasti sanonut, että Venäjän oli riennettävä venäjänkielisen väestön avuksi Ukrainassa, koska heitä uhkasi vakava sorto.

Ukraina on ja pysyy kielteisessä valossa Venäjällä niin kauan, kun Putin niin haluaa.

Kuva: Alexei Nikolsky/EPA/Sputnik

4. Nato

"Nato ei edelleenkään pysy sovituissa rajoissa, vaan tuo uhkaavalla tavalla lisää sotavoimaa rajojemme läheisyyteen. Velvollisuutemme on vahvistaa omaa puolustustamme. Venäjän prioriteetteinä ovat rauha ja kansalaistemme hyvinvointi."

Venäjä ei ole koskaan hyväksynyt sitä tosiasiaa, että muun muassa Baltian maat ovat liittyneet Natoon omasta tahdostaan. Natoa pidetään sotilasliittona, joka pyrkii laajentamaan valta-alueensa ja siksi on tullut sotavoimineen liian lähelle Venäjän rajoja.

Natoa kritisoidaan jatkuvasti turvattomuuden lisäämisestä Euroopassa ja erityisesti Itämeren alueella. Sotilasliitto on useimmille venäläisille vain kaukainen kirjainyhdistelmä ja pelote. Siksi se sopii hyvin kansakuntaa yhdistäväksi ulkoiseksi vihamieheksi.

5. Trump

"Demokraattinen järjestelmä osoitti voimansa ja Yhdysvaltojen kansa saa haluamansa presidentin. Donald Trump ei edusta pitkään vallassa ollutta eliittiä, vaan tuo maan johtoon uutta ajattelua. Hänen kanssaan on hyvä edistää maidemme välisten suhteiden elvyttämistä. Siitä ei tule helppoa, mutta voimme onnistua."

Virallinen Venäjä oli mahdollisesti yhtä yllättynyt Trumpin voitosta kuin muut maat, mutta Venäjä ei siitä järkyttynyt. Putin ja Trump ovat puhuneet puhelimessa ja sen jälkeen olleet varovaisen myönteisiä yhteistyömahdollisuuksista.

Vaikka Putin ehkä toivoi Trumpin voittoa, hänkään ei voi olla varma, että siitä seuraa jotakin hyvää. Tässä vaiheessa hänellä ei kuitenkaan ole mitään syytä kritisoida Trumpia, vaan hänen kannattaa pitää yllä optimistisia odotuksia. Kukaan ei tiedä, miten he todellisuudessa tulevat toimeen, ja pystyvätkö he yhteistyöhön.

Kuva: Alexei Nikolsky/EPA/Sputnik

Korruptio?

"Ministeri Uljukajevin valitettava tapaus osoitti, että Venäjän oikeuslaitos toimii oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti asemaan katsomatta."

Puhuuko Putin korruptiosta? Se on hyvin todennäköistä, koska on tuore esimerkki korkeaan poliitikkoon kohdistetusta lahjussyytteestä.

Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev otettiin kiinni marraskuun puolessavälissä ja erotettiin. Syyksi sanottiin lahjusten ottaminen yksityistämiskaupan yhteydessä.

Hänen seuraajakseen Putin nimitti keskiviikkona pankkimaailmassa toimineen Maksim Oreškinin.

Tapaus on hyvin kummallinen ja se on herättänyt laajaa spekulointia. Venäläiset rakastavat salaliittoteorioita eivätkä luota poliitikkoihin tai muihin korkeissa asemissa oleviin. Siksi useimmat pitävät oikeudenmukaisena, että sellaiset ihmiset joutuvat rikossyytteeseen.

Kohu Uljukajevin ympärillä toimii myös varoituksena toisille poliitikoille.

Ehdokkaaksi 2018?

Entä kertooko Vladimir Putin puheessaan aikeistaan asettua ehdolle presidentinvaaleissa 2018?

On todennäköistä, ettei hän vielä tee sitä, vaan siirtää ilmoituksen kevääseen.

Putinilla on tapana huhtikuussa vastata kansalaisten kysymyksiin suorassa lähetyksessä television valtakunnallisilla kanavilla.

Saattaa käydä niin, että jonkun pienen kylän tai kaupungin opettaja tai kirjastonhoitaja pääsee lähetyksessä kysymään asiasta. Kukaan ei varmaankaan usko, että vastaus on kielteinen.

Putinin suosio presidenttinä vaikuttaa vakaalta, eikä hänellä ole mitään syytä vetäytyä maan johdosta.