Kolumbian rauhansopimuksesta tuli laki

Sopimuksen viime testi on vielä edessä, kun kapinallisten pitäisi luovuttaa aseensa ja heidät pitäisi kelpuuttaa osaksi parlamentarismia.

Kolumbia
Joukko ihmisiä maalaa värikkäitä kirjaimia valkoisiin sateenvarjoihin, jotka on asteltu torille. Edesä olevien kolmen sateenvarjon kirjaimista muodostuu sana "paz", rauha.
"Rauha", julistivat mielenosoittajien sateenvarjot Bogotassa marraskuun 24. päivänä, kun hallituksen ja Farc-järjestön edustajat olivat kokoontuneet allekirjoittamaan rauhansopimuksen. Leonardo Munoz / EPA

Kolumbian parlamentti on ratifioinut hallituksen ja kapinallisten välisen rauhansopimuksen eli ottanut sen osaksi Kolumbian lainsäädäntöä.

310-sivuinen rauhandokumentti hyväksyttiin parlamentin alahuoneessa yksimielisesti. Senaatti äänesti jo aiemmin. Vastaääniä ei tullut, sillä oppositio marssi ulos molemmista kamareista ennen äänestystä.

Ratifiointi on päätepiste hallituksen ja vasemmistolaisen Farc-sissiliikkeen yli viisi vuosikymmentä kestäneelle sodalle, nelivuotiselle rauhanhieronnalle ja kahdelle allekirjoitusseremonialla, josta ensimmäisen tulos kaatui niukasti kansanäänestyksessä lokakuun alussa. Toisen kerran nimet pantiin paperiin viikko sitten.

Uudessa sopimuksessa on noin 50 muutosta ensimmäiseen sopimukseen, joka ei kelvannut kansalaisten enemmistölle siinä pelossa, että sotarikolliset pääsevät rangaistuksitta. Uudesta sopimuksesta ei järjestetty kansanäänestystä, mikä on aiheuttanut protestointia.

Oppositio: Sopimus on täysi armahdus

Muutokset koskevat muun muassa kapinallisilta takavarikoitua, usein huumekaupalla hankittua omaisuutta, jolla on määrä maksaa korvauksia uhreille.

Farc ei suostunut oppositiopuolueiden kovimpaan muutosehdotuksen ja kansanäänestyksessä eniten hiertäneeseen kysymykseen: johtajiensa vankilatuomioihin ja kieltoon osallistua poliittiseen toimintaan.

Opposition ulosmarssia parlamentista johtanut entinen presidentti, nykyinen senaattori Alvaro Uribe arvosteli sopimusta täydeksi armahdukseksi sotarikollisille ja oven avaamiseksii parlamenttiin.

ELN-järjestön kanssa neuvottelut takkuilevat

Ratifioinnista alkaa kuuden kuukauden siirtymäaika, jolloin Farcin 7 000–8 000 sissin on määrä 20 alueelle luovuttamaan aseensa YK:n tarkkailijoille. Farc on kuitenkin sanonut, että ennen aseistariisuntaa on säädettävä laki, joka vapauttaa vankiloissa olevat noin kaksi tuhatta kapinallista.

Tarkkailijat varoittavat, että pitkittyessään tulos hämärtyy ja rauhanrintama voi murentua, etenkin kun Kolumbiassa aletaan valmistautua vuoden 2018 presidentinvaaleihin.

Huolena on myös Farcin taistelijoiden mahdollinen liittyminen toiseen kapinallisryhmään, kansalliseen vapautusarmeijaan ELN:ään. Hallituksen ja ELN:n on määrä jatkaa katkelleita rauhanneuvottelujaan tammikuussa. ELN:ssä arvioidaan olevan noin 2 500 jäsentä.

Pelko siitä, ettei verenvuodatus poliittisista syistä ole sittenkään ohi, on lisääntynyt ihmisoikeus- ja maareformiaktivistien salamurhien vuoksi. Tänä vuonna heitä on tapettu 70 eli enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä.

Lähteet: AP, AFP, Reuters