Tuhansien rattijuoppojen sakottaminen halutaan siirtää syyttäjille, ajokiellot kokonaan poliisille

Oikeusministeriön työryhmä haluaa selvät ja yksinkertaiset rikokset syyttäjien ratkaistavaksi ja tuomioistuimien keskittyvän vaativampiin asioihin.

sakko
Poliisin kädessä alkometri ja puhallutuspillejä.
Rattijuoppojen ajokieltojen määrääminen esitetään siirrettäväksi tuomioistuimilta poliisille.Esa Huuhko / Yle

Syyttäjille halutaan antaa lisää valtuuksia määrätä rangaistuksia rikoksista. Oikeusministeriön työryhmä esittää (siirryt toiseen palveluun), että oikeuteen ei enää vietäisi selviä ja yksinkertaisia tapauksia, joista määrätään sakkoja.

Syyttäjälle siirtyisi näin sakkojen antaminen muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, huumausaine- ja ampuma-aserikoksesta, vesiliikennejuopumuksesta ja eräistä omaisuusrikoksista.

Pahoinpitelyt yhä oikeuteen

Syyttäjä voisi määrätä sakkoa rikoksista, joiden enimmäisrangaistus on vuosi ja kuusi kuukautta vankeutta. Sakkomenettelyyn voitaisiin siirtää myös joitakin rikoksia, joista voidaan tuomita kaksi vuotta vankeutta.

Asia voidaan käsitellä sakkomenettelyssä vain, jos teko on yleisen seuraamuskäytännön perusteella sovitettavissa sakolla.

Vankeuteen johtavat teot käsiteltäisiin edelleen oikeudessa. Sakkomenettelyyn ei siirretä esimerkiksi pahoinpitelyä, laitonta uhkausta sekä lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin.

Nykyisin syyttäjä voi antaa sakkoja rikoksesta, jossa rangaistus on korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoksen tunnustamista ei enää tarvita

Työryhmä ehdottaa, että syyttäjä voisi määrätä sakkoja, vaikka rikoksen tekijä ei tunnustaisi rikosta eikä hyväksyisi rangaistusta.

Epäillyn on kuitenkin suostuttava sakkomenettelyn käyttöön ja luovuttava oikeudestaan suulliseen oikeudenkäyntiin. Sakon saanut voisi kuitenkin myöhemmin valittaa tuomioistuimeen ja kiistää syyllisyytensä.

Jos rikoksella on uhri, sakkomenettelyn käyttö vaatii jatkossakin hänen suostumuksensa.

Ajokiellon määräisi aina poliisi

Työryhmä ehdottaa, että ajokiellon määräisi kaikissa tapauksissa poliisi. Poliisi määräisi ajokiellon sen jälkeen, kun liikennerikos on ratkaistu sakkomenettelyssä tai tuomioistuimessa. Uudistus lisäisi myös poliisin mahdollisuuksia määrätä väliaikainen ajokielto päättymään.

Nykyisin esimerkiksi rattijuopon ajokielto on määrättävä oikeudessa. Ajokiellon saanut voisi jatkossa vaatia oikaisua ja sen jälkeen valittaa hallinto-oikeuteen.

Sakkomenettelyn laajentaminen johtaisi siihen, että yhä useammat selvät ja yksinkertaiset rikosasiat voitaisiin ratkaista ilman oikeuskäsittelyä. Syyttäjät ja tuomioistuimet voisivat keskittyä vaativampiin asioihin ja rikosasioiden käsittely nopeutuisi.

Säästöjä miljoonia euroja vuodessa

Työryhmä arvioi, että uudistuksen myötä noin 10 000 asiaa siirtyisi tuomioistuimen kirjallisesta käsittelystä sakkomenettelyyn. Näistä noin puolet olisi rattijuopumuksia.

Säästöjä syntyisi ajan myötä jopa useita miljoonia euroja vuodessa.

Uudistus vähentäisi myös vankilukua, koska syyttäjän määrämiä sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2018 tai vuoden 2019 aikana.