Helsingin kulttuurijohtaja: Tunkkaiset nykymuseot syynä Guggenheimin kaatumiseen

Stuba Nikula pitää Guggenheimin kaatumista kritiikkinä kaupungin nykyisille kulttuurilaitoksille.

Helsinki
”On se nätti. Mitä sitä taiteella pilaamaan”, mainosjulisteessa lukee.
Yle

Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikula on kokenut itsensä ulkopuoliseksi koko Guggenheim-väännön ajan. Sama ulkopuolisuus oli päällimmäinen tunne myös keskiviikon valtuuston kokousta seuratessa.

– Guggenheim määrittyi jo melko aikaisessa vaiheessa elinkeinohankkeeksi, mitä museon ei tietenkään pitäisi olla. Kokonaisuuden eteenpäinviemisessä on jäänyt avaamatta se, että mitä tässä ollaan saamassa. Mikä on se elämää kohottava ja ihmisyyttä ylentävä asia, joka tässä olisi Helsinkiin tulossa?

Stuba Nikula
Stuba NikulaYle

Nikula julkaisi torstaiaamuna Facebook-päivityksen, jossa hän pitää Guggenheimin kaatumista kritiikkinä Helsingin nykyisille taidelaitoksille.

– Guggenheim on varmasti vertautunut ihmisten mielissä perinteiseen ajatukseen museosta. Meillä ei ole Helsingissä vielä tarpeeksi näyttöjä nykyaikaisesta museotoiminnasta, Nikula harmittelee.

Kulttuurijohtajan mukaan ongelman ytimen muodostavat äärimmilleen niistetyt museobudjetit ja toisaalta myös tilaratkaisut.

– Näyttelytila on usein maksimoitu ja sitten on se pakollinen kahvila jossain nurkassa. Se ei ole tapa, jolla museo nykyään halutaan kokea.

HAM: Museoiden on pakko muuttua

Helsingin taidemuseon HAMin johtaja Maija Tanninen-Mattila ei täysin allekirjoita Nikulan näkemyksiä. Hän myöntää kuitenkin, että vanhat mielikuvat museoista istuvat tiukassa.

Maija Tanninen-Mattila
Maija Tanninen-MattilaSasha Silvala / Yle

– Museoiden on pakko muuttua ja ne ovat tänä päivänä jotain ihan muuta kuin moni muistaa kouluajoilta, kun oli pakko mennä johonkin tylsään paikkaan, missä oli kivi tai kuollut eläin vitriinissä. Ulkomailla museot ovat paikkoja, joissa ihmiset viettävät vapaa-aikaa ja siellä on kauppoja ja kahviloita.

Tanninen-Mattila muistuttaa, että sekä taidemuseo että kaupunginmuseo ovat menestyneet nimenomaan uudistetun konseptinsa myötä, ja se todistaa osaltaan muutostarpeen. HAMin johtaja olisi toivottanut muiden Helsingin museopomojen tavoin Guggenheimin lämpimästi tervetulleeksi kaupunkiin.

Guggenheim olisi vahvistanut museokaupunki-imagoa

HAMissa on parhaillaan esillä yleisömenestykseksi osoittautunut japanilaisen Yayoi Kusaman näyttely. Kävijöitä on päivittäin tuhansia, mutta ulkomaalaisten näyttelyvieraiden määrä jää muutamaan kymmeneen päivää kohden.

– Luku on hyvin pieni potentiaaliin nähden. Meillä ei ole resursseja markkinoida museota muuten kuin paikallisesti ja joskus valtakunnallisesti. Se on iso ongelma, Tanninen-Mattila tuskailee.

HAMin johtajan mielestä Kampin museokeskittymä on houkutteleva nähtävyys nimenomaan kansainvälisesti, sillä taiteen kokeminen tai ymmärtäminen ei vaadi kielitaitoa.

– Meillä on HAM, Luonnontieteellinen museo, Taidehalli, Kansallismuseo, Hakasalmen huvila, Kiasma, tuleva Amos Rex ja Ateneum, kaikki kävelymatkan päässä. Guggenheim olisi vahvistanut mielikuvaa Helsingistä museokaupunkina. Me olemme paljon muutakin kuin kaksi kirkkoa ja Sibelius-monumentti.