Sovelluksia rikkaille vai ratkaisuja osattomuuteen? "Slushin pitäisi olla kiertävä sirkus tavallisille ihmisille"

Köyhiin ja rikkaisiin jakautuneissa yhteiskunnissa syntyy ongelmia ja ilmastonmuutokseen puuttuminen vaatii keksintöjä. Näihin kysymyksiin ovat heränneet myös kasvuyrityksiä perustavat ihmiset.

Slush-tapahtuma
Slush tapahtuma 2016.
Yle

Kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slush on täyttänyt torstaina Helsingin Messukeskuksen. Ylen suorassa verkkolähetyksessä tapahtumasta esillä oli, kuinka kasvuyritykset voivat puuttua yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Nick Hanauer
Pääomasijoittaja, yhteiskuntakriitikko Nick Hanauer

Nick Hanauer: Jos vain Slushissa käyvät hyötyvät, tulee lisää trumpeja ja brexitejä

Pääomasijoittaja, yhteiskuntakriitikko Nick Hanauer on eräs maailman menestyneimmistä sijoittajista, miljardööri ja kansalaisaktivisti. Pari vuotta sitten hän kohautti Yhdysvalloissa Politico (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistulla kirjoituksellaan, jossa hän arvioi, että ellei tuloerojen kasvuun puututa, rikkaat saavat pian köyhät kimppuunsa.

Hanauer painottaa, että syntyy uhka demokratialle, jos ihmiset eivät koe olevansa mukana yhteiskunnassa. Hän on kuitenkin toiveikas:

– Ongelmiin ei ole vaikeaa puuttua. Kapitalismia on monenlaista. Voimme valita, millaisen kapitalistisen järjestelmän rakennamme, hän sanoo.

Hanauer tähdentää, että on absurdi ajatus, että vauraus ja hyvinvointi kasvaisivat sääntelyä vähentämällä.

– Totta kai on myös typerää sääntelyä, mutta sääntely estää pahoja ihmisiä varastamasta muilta, hän huomauttaa.

Innovaatiot luovat hyvinvointia, kunhan kaikki hyötyvät niistä, Hanauer korostaa.

– Jos vain Slushissa käyvät hyötyvät, tulee lisää trumpeja ja brexitejä, hän viittaa Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian EU-eroon.

Hallitusten on varmistettava, että kaikki hyötyvät. Hanauer on tavannut matkallaan Suomen valtiojohtoa. Hän kehuu suomalaista ilmaista koulutusta ja terveydenhoitoa, mutta:

– Johtajanne ovat lukkiutuneet vanhoihin käsityksiin talouskasvusta, hän huomauttaa.

Esko Kilpi.
Luovan digityön asiantuntija Esko Kilpi

Esko Kilpi: Slushin pitäisi olla kiertävä sirkus, johon tavalliset ihmiset pääsevät

– Slushin pitäisi olla kiertävä sirkus, että tavalliset ihmiset tietäisivät, mikä nyt on tärkeää, luovan digityön asiantuntija Esko Kilpi sanoo.

Kasvuyrityksille ja sijoittajille suunnatun tapahtuman liput maksavat useita satoja euroja. Kilpi on tyytyväinen, että Slushissa on pohdittu tänä vuonna entistä enemmän sitä, kuinka rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Elämme siirtymävaiheessa, jossa teollisesta yhteiskunnasta siirrytään johonkin sellaiseen, jolla ei ole vielä edes oikein nimeä. Samaan aikaan on entistä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole muutoksessa mukana.

– Tässä maailmassa työnsisällön on oltava oppimista, työntekijän henkisen pääoman on kasvettava koko ajan, Kilpi sanoo.

Kilpi ennustaa, että perinteisten työntekijöiden ja yrittäjien väliin syntyy kolmas tienaajien joukko: ihmiset, joilla on pikemminkin asiakassuhteita kuin suhde työnantajaan.

Maija Itkonen
Nyhtökauraa valmistavan Gold & Green Foodsin toimitusjohtaja Maija Itkonen

Maija Itkonen: Yritykset, palkatkaa tutkijoita

Kasviproteiini nyhtökauraa valmistavan Gold & Green Foodsin tie menestykseen on ollut poikkeuksellisen nopea. Nyhtökauran tuotanto alkoi vappuna. Toimitusjohtaja Maija Itkosen mukaan se kymmenkertaistuu ensi vuonna.

Elintarvikealan konserni Paulig osti syksyllä yrityksestä osake-enemmistön. Itkonen kehuu Pauligin asenteen olleen oikea ja "kauppa oli tehtävä". Paulig vienee nyhtökauraa ulkomaille ensi vuonna. Suunnitelmissa on tehdas Ruotsiin ja kumppaneiden hankkiminen ulkomaan markkinoilta.

Itkonen painottaa, että yritysten kannattaisi ottaa akateeminen tutkimus oman tekemisensä keskiöön.

– Yritysten pitäisi palkata tutkijoita. Meillä kesti kuusi kuukautta [nyhtökauran kehittäminen]. Ei tutkimustyö ole välttämättä hidasta, Itkonen antaa esimerkin.

Anne Jalkala
Energiayhtiö Fortumin startup-johtaja Anne Jalkala

Anne Jalkala: Startup-yritysten tartuttava maapallon pelastamiseen

Ilmastonmuutokseen haluaa puuttua myös energiayhtiö Fortum. Slushissa yhtiö etsi lupaavia kasvuyrityksiä, joiden kanssa kehittää tulevaisuuden energiajärjestelmää. Lähivuosina Fortum aikoo sijoittaa 100–200 miljoonaa euroa kasvuyrityksiin.

Paljon on vielä keksittävää, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pysytään, huomauttaa Fortumin startup-johtaja Anne Jalkala.

– Toivottavasti entistä useampi startup-yritys tarttuisi maapallon pelastamiseen, hän sanoo.

Jalkalan mukaan yritysten on katsottava maailmanlaajuisesti, missä ovat lupaavimmat kasvuyritykset: Yhteistyöllä voidaan tehdä vallankumous energia-alalla. Fortum kertoi juuri sijoittaneensa 5,2 miljoonaa euroa ruotsalaiseen aurinkovoimayritys Exegeriin. Se kehittää printattavia aurinkokennoja.

Sebastian Siemiatkowski
Maksupalvelu Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski

Sebastian Siemiatkowski: Pohjoismaat ovat mahdollisuuksien maita

Maksupalvelu Klarnan toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski muistuttaa, miksi Pohjoismaissa syntyy menestyviä yrityksiä:

– Pohjoismaat ovat oikeasti mahdollisuuksien maita, meillä on muun muassa ilmainen koulutus ja terveydenhuolto, hän listaa.

Vuosikymmenen toiminut Klarna on Ruotsin menestyineimpiä yrityksiä, se on arvioitu yli kahden miljardin euron arvoiseksi. Sillä on 45 miljoonaa asiakasta.

Siemiatkowski arvioi pankkitoiminnan muuttuvan. Nyt pankit ovat lähinnä kansallisia. Klarnan kaltaiset yritykset voivat kilpailla niiden kanssa. Klarnan tavoitteena on luotto- ja pankkikorttien korvaaminen maksupalvelullaan.