"Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä" – Mikä saa sananlaskun elämään vuosisatoja?

Sananlaskut ja sanonnat jäävät elämään, jos ne rimmaavat hyvin ja sopivat kulttuuriin. Sanonta vihollisten lähellä pitämisestä johtaa joidenkin arvioiden mukaan juurensa jopa vuosisatojen taa.

sanonnat
Sananlaskuja
Paikalliset sananlaskut kestävät aikaa, mutta myös uusia lentäviä lausahduksia syntyy tämän tästä.Jenna Keto-Tokoi / Yle

"Keep your friends close, but your enemies closer" eli "Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä", toteaa Michael Corleone elokuvassa Kummisetä II. Sanonta tulee vastaan tämän tästä niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin keskustelussa.

Sanonta elääkin ajattomana, vaikka sen tausta löytyy mahdollisesti jo 1400-luvun puolivälistä tai sitäkin kauempaa. Kummisetä-elokuvaa vanhempia kirjallisia lähteitä ei tiettävästi ole (siirryt toiseen palveluun), mutta italiankielessä on samaan asiaan viittaava sananlasku (siirryt toiseen palveluun):

Dagli amici mi guardi Iddio, ché dai nemici mi guardo io. – Ystäviltäni minua suojelee Jumala, vihollisilta suojaudun itse.

– Oikeastaan voisi ajatella, että oikeita ystäviä ovat ne, jotka ovat aivan lähellä sinua. Jännittävä paradoksi on se, että näistä vihollisista pitää pitää huolta myös. Älä jätä niitä puuhaamaan mitä sattuu selkäsi takana. Se on siinä mielessä realistinen, sananlaskututkija Outi Lauhakangas pohtii.

Lauhakangas sanoo, että sanonnat ja sananlaskut voivat juontaa juurensa hyvin pitkälle, vaikka kirjoitettuja lähteitä tai tarkkaa alkuperää niistä ei olisikaan tiedossa. Monet sananlaskut juontavat juurensa Raamattuun tai vaikkapa jo Mesopotamian aikaiseen kulttuuriin. Erityisesti merkittävien johtajien ja ajattelijoiden ajatukset jäävät mieleen.

Toisaalta myös kansanperintönä kulkee vastapareja, jotka toistuvat puheessa ja kirjallisuudessa. Yksi yleisistä vastapareista on vihollisten ja ystävien yhdistäminen samaan sanontaan. Sitä kuulee myös Suomessa paikalllisilla mausteilla höystettynä.

"Parree oma kaema kun vennon vieras.", sanotaan esimerkiksi sotkamolaisessa sananlaskussa.

"Joll on vihamies, sill on ystäväe, joll ei ou vihamiestä, sill ei ou ystävätäkää.", lausutaan Vieremällä.

"Ystävä ystävän pettää, vihamies ei milloinkaan.", pohditaan Punkaharjulla.

– Useat sanonnat ovat levinneet pappien tai kirkon kautta, kun on opettamalla opetettu ihmisiä. Mutta myöskin kielen kautta, miten nyt kieli syntyykin. Esimerkiksi suomen kielen sanasto ei ole kovin alkuperäistä millään lailla. Samalla lailla ne ajatukset ovat tulleet, sitten ne on käännetty eri paikkakunnilla sille omalle paikalliselle kielelleen tai murteelleen, Lauhakangas sanoo.

Myös paikallisessa huumorissa voi löytyä ulkopuolisille erittäin erikoisia ja ontolta kuullostavia sanontoja. Lauhakangas sanoo, että esimerkiksi Sotkamossa lausutaan_"Lyhyet laolut ei oo pitkijä"_. Se kuullostaa monen korvaan hölmöltä, mutta "lyhyestä virsi kaunis" taas on monelle tuttu sanonta.

Ajattomat lausahdukset elävät

Usein sanonta "Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä" yhdistetään firenzeläiseen filosofi Niccolò Machiavelliin. Useissa lähteissä sanonta myös yhdistetään virheellisesti kiinalaisen kenraalin Sunzin teokseen Sodankäynnin taito, joka ilmestyi noin 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Suoria kirjallisia viitteitä sanonnan luojaan ei silti ole. Selvää on kuitenkin, että sanonta elää ja voi hyvin myös nykykielessä.

Sananlaskututkija Outi Lauhakangas sanoo, että ajattomat ja hyvin rimmaavat sanonnat selviävät historian saatosta nykypäivään. Teemaltaan sanonta on lähellä elävää elämää ja se sopii moneen tilanteeseen.

Mieleen jäämisen takia niissä pitää olla osuva alkusointu ja loppusointu.

Outi Lauhakangas

– Samalla tavalla kuin sananlaskussakin, sanonnan pitää olla rimmaava siinä omassa kielessä, vaikka se olisi muualta tullutkin. Elämään jäävät sanonnat ovat mukavalta kuullostavia, ja mieleen jäämisen takia niissä pitää olla osuva alkusointu ja loppusointu. Sen ei tarvitse olla niinkään syvällinen vaan käyttökelpoinen.

Lauhakangas nostaa esiin muun muassa Matti Nykäsen lentävän lauseen "Elämä on laiffii" erinomaisena esimerkkinä tarttuvasta nykysanonnasta. Lausahdus sopii moneen tilanteeseen ja on mieleenpainuva.

Kalevalan vaikutus näkyy edelleen

Kulttuurintutkija ja kirjailija Markku Niemisen mukaan erityisesti Kalevala on vaikuttanut suomalaiseen sananlaskuperinteeseen ja kulttuuriin erittäin paljon.

– Voi sanoa, että suomalainen identiteetti pohjaa Kalevalaan. Harva kirjaa on lukenut, mutta jokainen suomalainen tietää Kalevalaan liittyviä tarinoita.

Jonkin verran myös ystävä ja vihollinen -tematiikkaa löytyy Kalevalasta.

– Näillä naimaehdotuksilla koittavat toisiansa lähentää. Suoraan tällaista sananlaskua ei kuitenkaan Kalevalasta löydy. Tämähän on tietysti keino silloin, että jos sukulaissuhteet saadaan luotua, silloin ei ole vihamielisiä aikeita toista osapuolta kohtaan. Kalevalassa korostuu myös yhteisöllisyys eli yhteisössä ei pääse muodostumaan ristiriitaisuuksia.

Veneessä istuva Väinämöinen tavoittelee käsillään vedestä nousevaa Ainoa.
Esimerkiksi Kalevalan Aino-neidon kohtalo on monelle suomalaiselle tuttu.Arja Lento / Yle

Nieminen sanoo, että vihollisten lähellä pitäminen on syvä kansanviisaus, jota kannattaisi noudattaa.

– Uskoakseni niin karjalaisesta, inkeriläisestä ja vepsäläisestä perinteestä löytyy samankaltaisia sanontoja.

Nieminen sanoo, että Kalevala on maailman eepoksista kenties kaikkein rauhanomaisin. Useiden maiden eepoksissa sodankäynti on keskeinen sisältö. Kalevala taas on rauhanomainen eepos. Nieminen arvioi, että se näkyy myös suomalaisessa kansanluonteessa, joka on varsin rauhaisa.

Hyvä sanonta löydetään uudestaan ja uudestaan

Hyvän sanonnan leviämiseen vaikuttaa myös se, että uudet sukupolvet voivat löytää sen ja oivaltaa aina uudestaan. Lauhakangas sanoo, että sanonnoilla tuodaan myöskin perusteluja ja oikeutusta omille valinnoille. Esimerkiksi "Carpe Diem", joka yhdistetään sanontaan "tartu hetkeen", on sanonta, joka sopii esimerkiksi siihen elämänvaiheeseen, kun nuori haluaa elää isolla E:llä ja tarttua hetkeen tai olla noudattamatta vanhempien neuvoja.

– Se on tietynlainen oivallus jossain mielessä siinä elämässä, uudestaan ja uudestaan.

Joku raju sanonta voi tuoda lohdutusta vaikeaan tilanteeseen.

Outi Lauhakangas

Carpe diem on myös yleinen tatuointilausahdus. Lauhakangas sanoo, että sananlaskusta saadusta oivalluksesta voi saada myös henkistä tukea.

– Välillä nämä myös lohduttavat. Joku raju sanonta voi tuoda lohdutusta vaikeaan tilanteeseen. Voi ajatella, että kaikille käy näin ja näin on aina ollut ja siitä on kuitenkin selvinnyt. Sen tyyppiset jutut jäävät tietysti elämään.

– Monet sanonnat ovat edelleen aivan vanhaa sanastoa, joka ei vaadi päivittämistä, koska merkitys säilyy tärkeänä ihmisille, Lauhakangas lisää vielä.