"Todisteet pöytään" - Kärkipoliitikoiden vaikea suhde median kanssa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei ole ainoa, jolla on ollut vaikeuksia suhteessa mediaan. Yle Uutiset keräsi kuuluisimpien tapausten taustat.

suomalaiset poliitikot
Antti Rinne.
Entinen valtionvarainministeri Antti Rinne ja slovakialaisministeri Peter Kažimír euroryhmän kokouksessa Riiassa huhtikuussa 2015. Rinne ei tiennyt, että hänen mikrofoninsa oli päällä ja tallensi keskustelua.Yle

Antti Rinne – Puheenjohtajakamppailu vai ei?

– Jutta on nyt aloittanut kampanjan.

– Minkä kampanjan?

– Puheenjohtajakampanjan.

Vuoropuhelu käytiin silloin valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) ja hänen slovakialaisen ministerikollegansa Peter Kažomirin välillä.

Yle Uutiset julkaisi ennen euroryhmän kokousta käydyn keskustelun, vaikka puheenjohtaja Rinne piti keskustelua yksityisenä.

– Se on ollut kahden kaverin välinen keskustelu, joka tuli sitten jostakin syystä julkisuuteen, Rinne totesi.

Kiista entisen ja istuvan puheenjohtajan välillä syttyi, kun Rinne ei tukenut Urpilaisen ehdokkuutta eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Urpilainen kertoi asiasta julkisuuteen, kun eduskuntaryhmä oli järjestäytymässä penkin alle menneiden eduskuntavaalien jälkeen 2015.

Vuoropuhelun julkistamisen takia puheenjohtajamaa Latvia rajasi Ylen kuvausmahdollisuuksia maassa järjestettävissä EU:n neuvoston kokouksissa. Kielto oli voimassa Latvian puheenjohtajakauden.

Myöhemmin Rinne ja Urpilainen julkistivat yhteisen julkilausuman, jossa he vakuuttivat väärinkäsitysten olevan nyt ohi.

Matti Vanhanen – ”Todisteet pöytään”

– Toivon, että Yleisradio esittää tässä tilaisuudessa yleisen edun vuoksi todisteet pöytään.

– Ei voi olla, että pääministeriä kohtaan esitetään tällainen väite, joka johtaa keskusrikospoliisin tutkimukseen, ellei toimitus ole täällä esittämässä argumenttia.

Matti Vanhasen tiedotustilaisuus 29. syyskuuta 2009. Silloinen pääministeri kiisti Silminnäkijä-ohjelman väitteet ja vaati Yleä todistamaan siinä esitetyt tiedot.
Matti Vanhasen tiedotustilaisuus 29. syyskuuta 2009. Silloinen pääministeri kiisti Silminnäkijä-ohjelman väitteet ja vaati Yleä todistamaan siinä esitetyt tiedot.Yle

Syyskuun lopussa 2009 silloinen pääministeri Matti Vanhanen kutsui lyhyellä varoitusajalla median Valtioneuvoston linnaan tiedotustilaisuuteen.

Syynä olivat Ylen Silminnäkijä-ohjelman väitteet, joiden mukaan Vanhanen olisi saanut taloonsa lautoja yritykseltä, joka toimi usein urakoitsijana keskustalaiselle Nuorisosäätíölle.

Ohjelman mukaan urakoitsija halusi lahjoituksellaan edesauttaa jatkourakoiden saamista tulevissa kohteissa. Matti Vanhanen toimi säätiön puheen- ja varapuheenjohtajana talonrakennusaikana.

Jutun toimittaja Ari Korvola perusti väitteensä nimettömään lähteeseen. Korvola sai varoituksen, kun hän valmisteli jatkojuttua aiheesta. Tämän jälkeen hän lähti Yleltä.

KRP ei puolestaan käynnistänyt esitutkintaa aiheesta, eikä Vanhanen nostanut jutusta kunnianloukkaussyytettä.

Mauno Koivisto – Sitaattikohu

– Muistelen kuitenkin, että te olette jollakin tavalla ollut tällaisen kahden kauden rajaamisen kannalla näissä presidenttiasioissa?

– Minä olen koettanut sitkeästi käyttää samaa ilmaisua sanomalla, että se ei minua kauhistuta.

Presidentti Mauno Koivisto päätoimittajien tentissä TV2:n Päätoimittajat-sarjassa toukokuussa 1984.
Presidentti Mauno Koivisto päätoimittajien tentissä Yleisradion TV2:n Päätoimittajat-sarjassa toukokuussa 1984.Kalevi Rytkölä / Yle

Tämän sitaatin tulkinnasta lähti liikkeelle Ylen ja presidentti Mauno Koiviston kiista. Ylen toimittaja Tarmo Ropponen teki haastattelun Koiviston valtiovierailulla Lontoossa, mutta varsinainen kohu nousi vuotta myöhemmin.

Tällöin SKDL:n Kalevi Kivistö kertoi tuestaan Koiviston jatkokaudelle ja kyseisen jutun yhteydessä Yle käytti vuoden takaista haastattelua. Tämä suututti Koiviston, sillä hänen mukaansa hän oli kommentoinut ainoastaan lakialoitetta, joka rajaisi presidentin valtakaudet kahteen.

Ropponen taas oli ymmärtänyt, että presidentti puhui omista jatkohaluistaan.

Ylen ja presidentin välille muodostui välirikko, josta muut mediat otsikoivat isosti. Välirikon huipennus oli se, että Koivisto antoi yksinoikeudella haastattelun vastaperustetulle MTV:lle.

Haastattelussa hän ripitti mediaa ja erityisesti Yleä. Välirikon taustalla oli myös A-Studion juttu rakennusliike Nopasta, jonka epäiltiin lahjoneen useita poliitikkoja Tampereella.

Mauno Koiviston nimi mainittiin jutussa, ja Ville Pernaan kirjoittaman Yle Uutisten historian mukaan hänelle "sovitettiin tutkimusten hidastajan" roolia.

Juttu esitettiin vain kaksi viikkoa sitaattijutun jälkeen. Tapauksesta käytiin useaan otteeseen oikeudenkäyntejä ja annettiin tuomioita. Koivistoa ei missään vaiheessa edes epäilty rikoksesta.

Koivistolta on myös peräisin Sopuli-nimitys, jolla hän viittasi toimittajiin. Koiviston mukaan toimittajat seuraavat kulloistakin mielipidejohtajaa.

Kalevi Sorsa – Infokratia haastaa demokratian

– Parlamentaarinen demokratia on informaatioyhteiskunnassa saamassa haastajansa infokratiasta, tiedotusvallasta. Sille näyttää olevan ominaista suuri epä-älyllisyys, yhteiskunnallisten ja muidenkin ongelmien pohdiskelun välttäminen, poliittisten kysymysten kääntäminen henkilökysymyksiksi sekä omaan toimintaansa kohdistuva täydellinen kritiikittömyys.

Silloisen pääministerin Kalevi Sorsan (sd.) Lahden puoluekokouksessa 1984 pitämä puhe oli huipennus puoluejohtajan mediakritiikille.

Jo aiemmin Sorsa suuttui A-studion lähetyksissä kysymyksiin, joilla toimittajat utelivat eri puoluejohtajilta, onko vaalilupaukset tehty pidettäviksi. Taustalla oli Tampereen yliopiston professori ja Liberaalisen Kansanpuolueen keskeisiin hahmoihin kuuluneen Olavi Borgin arvio puolueiden eri puheiden merkityksestä.

Kalevi Sorsa kritisoi Yleisradion ohjelmia A-studion vieraana 4. huhtikuuta 1984.
Kalevi Sorsa kritisoi Yleisradion ohjelmia A-studion vieraana 4. huhtikuuta 1984. Hän syytti media "infokratiasta" eli poliittisen vallan siirtämisestä julkiselle sanalle.Yle

– Tämä Borg, joka nostaa valtiolta palkkaa ammattinimikkeellä professori, on ollut myös poliitikko. Hän on ollut nollaamassa oman puolueensa, niin ettei sitä enää ole olemassa. Mikä asiantuntija hän on lausumaan yhtään mitään mistään aiheesta.

– Minä sanon tässä toimittajalle, että minä pidän kiinni jokaisesta sanasta, jotka lausuin tuossa suorassa vaalikeskustelussa. Pyydän, että ne ajetaan uudelleen esiin ja katsotaan, onko niitä yritetty toteuttaa. Silloin ajattelen, että Yleisradio on sillä asialla, millä sen pitäisi olla eli totuuden asialla.

Osaltaan Sorsan kitkeryyttä mediaa kohtaan selitti hänen asemansa keulakuvana kuvaputkitehdas Valcon tapauksessa. Tehtaan piti tuoda töitä työttömyydestä kärsivälle Imatralle.

Töiden sijasta tehdas toi nykyrahassa 400 miljoonan euron laskun valtiolle ja julkista ryöpytystä Sorsalle, minkä seurauksena SMP:n Veikko Vennamo alkoi kutsua SDP:n puoluejohtajaa ”Valco-Sorsaksi”.

Jälkikäteisarvioiden mukaan tämä oli yksi syy, miksi Sorsan tie presidentiksi katkesi. Mauno Koivisto (sd.) nousi presidentiksi Urho Kekkosen jälkeen vuonna 1982.

Harri Holkeri – Sirkus Pasila ei miellyttänyt

– Mä luulin tulevani viettämään hauskaa tapaniniltaa, mutta jos täällä on tarkoitus tehdä vain yksipuolista ohjelmaa, niin minä en halua siihen myötävaikuttaa.

Näin marssi silloinen puoluesihteeri Harri Holkeri (kok.) ulos kesken Sirkus Pasilan ohjelman vuonna 1970. Osittain ulosmarssissa oli kyse tietoisesta tempusta.

Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Holkeri poistuu lähetyksestä protestina Ylen ohjelmalinjalle. Sirkus Pasila 26.12.1970. Holkeri on myöhemmin myöntänyt, että kyseessä oli suunniteltu mielenilmaus. Ohjelma oli itse asiassa nauhoitus, Holkeri antoi luvan sen ja ulosmarssin esittämiseen.
Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Holkeri poistuu Sirkus Pasila -ohjelman lähetyksestä 26.12.1970 protestina Ylen ohjelmalinjalle. Yle

Holkeri on myöhemmin kertonut, että hän oli aiemmin keskustellut silloisen puoluejohtaja Juha Rihtniemen kanssa ulosmarssista jo aiemmin.

Sirkus Pasilan kuvauksissa tilaisuus tuli, kun ohjelma ei tuntunut Holkerista tasapuoliselta. Syynä oli Heikki Kinnusen esittämä pilkkalaulu, jossa asuntopulasta sälytettiin vastuuta kokoomukselle. Laulun piti käynnistää keskustelu asuntopolitiikasta.

Myöhemmin 1990-luvulla Holkeri tuli kuuluisaksi tokaisustaan ”minä juon nyt kahvia”, kun toimittaja kysyi häneltä presidenttiehdokkuudestaan. Taustalla oli puolueen teettämä mielipidemittaus, jossa silloinen puheenjohtaja Holkeri sijoittui vasta kolmanneksi.

Holkeri ei ollut tietoinen, että puolue oli teettänyt mittauksen.