Väitös: Nuorten tiedot ilmastonmuutoksesta heikot – myös keinot ja halu vaikuttaa kateissa

Yhdeksäsluokkalaisten tiedot ilmastonmuutoksesta ovat puutteellisia tai jopa vääriä. Väitöstutkimuksen mukaan huolestuttavan moni uskoo sen olevan uhka vasta kaukana tulevaisuudessa.

ilmastonmuutos
Liikennettä lumipyryssä.
Tutkiija Linda Degermanin mukaan huolestuttavan harva nuori oli valmis esimerkiksi vaihtamaan yksityisautoilun joukkoliikenteeseen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.Derrick Frilund / Yle

Yhdeksäsluokkalaisten suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten nuorten tiedot ilmastonmuutoksesta ovat puutteellisia ja osin vääriä, toteaa kasvatustieteiden maisteri Linda Degerman tänään perjantaina tarkastettavassa väitöskirjassaan.

– Nuoret esimerkiksi sekoittivat ilmastonmuutoksen ja otsonikadon ja sanoivat, että ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö olisivat sama asia. He myös tiesivät, mitä eläimille ja kasveille voi tapahtua, mutta eivät sitä, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella voi olla ihmisille, Degerman listaa.

Erityisen huolestuttavana Degerman pitää yhdeksäsluokkalaisten suomenruotsalaisten poikien tietoja.

– Huolestuttavan suuri osa oli sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole uhka tai on sitä vasta tulevaisuudessa, eikä vaikuta heihin mitenkään. Ruotsalaiset pitivät sitä enemmän uhkana.

Degerman toteaa, että eivät ruotsalaiset eivätkä suomenruotsalaisetkaan nuoret olleet valmiita omiin toimiin, kuten luopumaan moposta, käyttämään joukkoliikennettä yksityisautojen sijaan tai muuttamaan ruokavalintojaan ympäristöystävällisemmiksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tyttöjen tiedot ja valmius toimia olivat tutkimuksen mukaan vähän poikia paremmat.

"Ilmastonmuutoksen pitäisi olla koko koulun asia"

Linda Degermanin mukaan koulutuksella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Opetussuunnitelmassa illmastonmuutos on maantiedon ja biologian opettajien pöydällä, mutta sen pitäisi olla koko koulun asia. Pari vuotta sitten vanhassa opsissa ilmastonmuutos mainittiin vain ohimennen, kun Ruotsissa se on näkyvämmin esillä, Degerman sanoo.

Degerman toteaa tutkimuksessa käyneen ilmi, että nuoret mieltävät ilmastonmuutoksen ihmisen aiheuttamaksi, mutta koska he eivät tiedä sen syitä, on heille myös oman toimintansa vaikutusten arvioiminen vaikeaa. Tässä Degerman näkeekin haasteen koulujen ilmastokasvatukselle.

– Ei pitäisi keskittyä vain tietoihin, vaikka ne ovatkin tärkeitä. Painopiste pitäisi olla siinä, mitä voidaan tehdä. Kun nuoret ymmärtävät, mitä ilmastonmuutos vaikuttaa heidän elämäänsä, se toivottavasti kasvattaa motivaatiota (toimia) ja sitten pitäisi tietää, mitä itse voi tehdä.

Heillä on usko, että ilmastonmuutos voidaan periaatteessa pysäyttää, mutta he eivät usko että se pysäytetään.

Linda Degerman

Tutkijan mukaan ilmastonmuutoksen voisi ottaa esille koulussa jo alaluokilta lähtien.

– Ei saa pelotella, mutta pienestä pitäen voi alkaa miettiä, miksi roskat pitää lajitella ja säästää vettä ja energiaa. Sitä kautta sen saa mukaan jo alakouluun.

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että mitä kiinnostuneempia oppilaat olivat ympäristökysymyksistä tai mitä voimakkaammin he kokivat ilmastonmuutoksen ongelmalliseksi, sitä valmiimpia he olivat ryhtymään sitä koskeviin toimenpiteisiin.

– Heillä on usko, että ilmastonmuutos voidaan periaatteessa pysäyttää, mutta he eivät usko että se pysäytetään. He eivät ehkä ihan luota aikuisiin. Jokunen nuori kertoi, että tekee mitä voi, mutta aikuiset eivät auta häntä, eikä hän voi elää niin ympäristöystävälllisesti kuin toivoisi.

KM Linda Degermanin väitöskirja kasvatustieteen alalta esitetään julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa perjantaina 2.12.2016 Vaasassa.

Väitöskirjan otsikkona on Elever och klimatförändringen: En enkätundersökning bland finlandssvenska och svenska niondeklassare .