Puolet armeijaan hakeutuvista naisista pyrkii johtotehtäviin – "Täällä kasvaa ihmisenä"

Vapaaehtoisen asepalveluksen aloitti tänä vuonna 650 naista. Heistä kuitenkin vain harva valitsee sotilasuran.

Kotimaa
Aliupseerioppilas Noora Ryhänen
Aliupseerioppilas Noora Ryhäselle oli selvää, että hän hakeutuu johtamaan.Niko Mannonen / Yle

Kajaanilainen Maija Kyyrönen istuu tuvassaan kasarmilla ja pohtii, että vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuminen oli hänelle hyvä ratkaisu. Alikersanttina toisessa tuliasemapatterissa palveleva Kyyrönen ei tullut Kainuun prikaatiin täysin ummikkona, sillä hän oli saanut paljon tietoa asepalveluksesta jo ennakkoon.

– Sain kotona jo valmennusta ennen hakuvaihetta isältä ja veljeltä, joten ei täällä suuria yllätyksiä tullut vastaan. Silti alussa kyllä mietti homman mielekkyyttä, kun kaikilla oli samanlaiset vaatteet ja meno oli muutenkin säädeltyä. Siitä pääsi kuitenkin nopeasti yli.

Kyyrönen on yksi 650 vapaaehtoisen asepalveluksen tänä vuonna aloittaneesta naisesta. Palveluspaikat jakautuvat tasaisesti ympäri maata, ja olosuhteet on rakennettu toimiviksi vuosien aikana. Naisilla on oma tupa ja jopa pesukone.

– Kyllä täällä arki sujuu. Minä harkitsin myös jäämistä armeijan leipiin, mutta kyllä minä silti suuntaan siviiliin palveluksen jälkeen. Tämä piti kokea.

Ei ole väliä, oletko mies vai nainen

Maija Kyyrösen mukaan alkuaikana ei hänelle naisena ovia auottu.

– Ei kertaakaan avattu, koska täällä avataan ovi aina ylempiarvoiselle, eli sotilasarvo ratkaisee. Nyt kyllä ovi aukeaa edessä, koska olen edennyt alikersantiksi.

Kasarmilla lappu, jossa teksti "Ei tarvitse rouvitella".
Kainuun prikaatissa väliä on sillä, mitä teet tai jätät tekemättä, sanoo alikersantti Sonja Kokko. Niko Mannonen / Yle

Sääntö ei ole huono, vahvistaa alikersantti Sonja Kokko. Oululainen Kokko on valittu varusmiestoimikunnan varapuheenjohtajaksi, ja hän vastaa muun muassa varuskunnan lomakyydityksistä.

– Kainuun prikaatissa sillä ei ole väliä, oletko mies vai nainen, homo vaiko hetero, tumma vaiko vaalea vaan paremminkin sillä, että mitä sinä teet ja miten sinä asiat teet, ja vielä tärkeämpää, että mitä jätät tekemättä.

Vapaaehtoinen asepalvelus koetaan hyödylliseksi

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen tulevista puolet hakeutuu johtotehtäviin, ja neljä viidestä palvelee kahdeksan kuukautta tai pidemmän ajan. Silti vain harva jää armeijan palvelukseen. Aliupseerioppilas Noora Ryhänen Iisalmesta toteaa, että hän tiesi jo hyvissä ajoin, mitä haluaa.

– Oli itsestään selvää, että hakeudun johtamaan. Palveluksen jälkeen siviili kuitenkin kutsuu. Minä uskon, että työnhaussa työnantajat arvostavat sitä, että olen suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen.

Asepalvelus on monelle myös arvokas lisäpiste, kun haetaan esimerkiksi lääkintäalalle. Ryhänen laskee hyötyä myös muuten kuin pisteinä.

– Täällä olen oppinut paljon omasta itsestäni. Täällä kasvaa ihmisenä.

Korjaus 7.12.2016 klo 14.24: Poistettu lopusta kohta, jossa sanottiin, että asepalveluksesta saisi lisäpisteitä haettaessa poliisikoulutukseen. Varusmiespalveluksesta tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ei saa lisäpisteitä poliisikoulutukseen hakiessa.