Hoivakotien lääkeremontti toi vanhuksille satojen eurojen säästöt – pian se on mahdollista koko maassa

Vanhusten pillerimäärä on onnistuttu pudottamaan joissakin hoivakodeissa jopa puoleen entisestä.

lääkkeet
Lääkedosetti eli lääkeannostelija vanhuksen kädessä.
Yle

Hoivakotien käyttöön on tekeillä verkkopalvelu, joka ohjaa ja neuvoo vanhusten lääkityksen purkamisessa ja muokkaamisessa. Palvelua kehittää Pharmasight-niminen startup-yritys.

– Palvelu kerää tiedon lääkemuutosprosesseista ja laskee kustannussäästöt. Samalla nähdään, millaiset lääkemuutokset on turvallisia ja miten nopeasti eri lääkityksiä voidaan vähentää, kertoo farmaseutti, yrittäjä Pauli Puirava.

Palvelun ensimmäinen versio valmistuu lähiviikkoina. Jatkokehitystä ja palvelun kaupallistamista varten etsitään parhaillaan rahoittajia sekä julkisen tuen että yksityisen rahoituksen muodossa. Ohjelma on määrä saada markkinoille ensi vuoden aikana.

Liian rajut muutokset ovat menneet pieleen, koska mummot ja papat harvoin kestävät sellaisia.

Pauli Puirava

Puirava on kiertänyt pitkään kouluttamassa henkilökuntaa hoivakodeissa ja käynyt vanhusten lääkityksiä läpi yhdessä lääkäreiden ja hoitajien kanssa. Palvelun ajatuksena on saada sama viesti digitaaliseen muotoon. Puiravan mukaan joissakin hoivakodeissa pelätään sitä, että vanhuksen kunto romahtaa, kun lääkitys muuttuu.

– Muutoksia ei oikein uskalleta tehdä, koska valmista mallia ei ole. On myös tehty liian isoja muutoksia yhdellä kertaa ja ne ovat menneet pieleen, koska mummot ja papat harvoin kestävät rajuja muutoksia. Lääkityksen muuttaminen on hidasta ja pitkäjänteistä työtä.

Lääkärit: Kuulostaa hyvältä

Lääkäriliiton mukaan verkkopalvelu kuulostaa hyvältä välineeltä vanhusten lääkitysten seurantaan.

– Kaikki teknologia, joka auttaa kokonaislääkityksen arvioinnissa, on hyväksi. Ihan tällaista työkalua lääkäreillä ei ole käytössä, sanoo liiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Halila muistuttaa, että lääkityksen arvioinnissa lääkäreitä auttaa toki Kanta-järjestelmä, joka kattaa jo julkisen terveydenhuollon. Yksityinen puoli siirtyy sinne asteittain. Tulevaisuudessa lääkäri näkee järjestelmästä kaikki lääkitykset riippumatta siitä, kuka ne on määrännyt.

Kun on määrätty uutta lääkettä, potilas ei ole ymmärtänyt lopettaa edellistä.

Hannu Halila

Lisäksi lääkärit saavat lääketietoa Duodecimin tarjoamasta Terveysportista. Käytössä on myös ohjelmia, jotka varoittavat vaarallisista yhteisvaikutuksista jo reseptiä kirjoittaessa.

– Lääkärin tietysti pitäisi tuntea yhteisvaikutukset. Lääkkeitä on kuitenkin niin paljon, ettei kaikkia yhteisvaikutuksia aina muista. Aikaa säästyy, kun tietoa ei tarvitse hakea monesta paikasta.

27 000 pilleriä roskikseen

Vanhusten lääkelistojen muokkauksesta on saatu hyviä tuloksia hoivakodeissa. Lääkkeiden kokonaismäärää on saatu pudotettua parhaimmillaan puoleen ja lääkekustannukset ovat pudonneet samassa suhteessa. Kalliita ovat esimerkiksi jotkut sydänlääkkeet ja vatsalääkkeet.

– Eräässä 18 asukkaan hoivakodissa lääkkeiden määrä väheni 27 000 pilleriä vuodessa. Kustannussäästöjä on saatiin pelkkien pillerien osalta parhaimmillaan yli 10 000 euroa, mikä tarkoitti 600-700 euron vuosittaista lääkesäästöä per asukas, lääkekouluttaja, farmaseutti Pauli Puirava laskee.

Esimerkiksi Haminassa on päästy tämän vuoden aikana eroon tarpeettomista lääkkeistä. Joidenkin vanhusten lääkelasku on pudonnut 1 500 eurosta jopa alle 500 euroon vuodessa. Osa vanhuksista ei tarvitse lääkkeitä nyt lainkaan.

– Arjessa eron näkee siinä, että asukkaiden lääkelasku pienenee ja he ovat päivisin virkeämpiä. Kun lääkityksiä on poistettu, muiden avun varassa ollut vanhus onkin voinut alkaa kävellä ja syödä itse, kertoo sairaanhoitaja Karoliina Karjalainen Saviniemen hoivakodista.

Itse mietin enemmän sitä, johtuisiko jokin oire ehkä lääkkeestä.

Karoliina Karjalainen

Myös hoitajan työ on muuttunut. Lääkityksen roolia vanhuksen voinnissa tarkkaillaan jatkuvasti yhteistyössä lääkärin kanssa.

– Itse mietin enemmän sitä, johtuiko jokin oire ehkä lääkkeestä. Menen myös helposti katsomaan Fimean sivuilta tai muista järjestelmistä, sopiiko lääke vanhukselle ja tai onko sillä yhteisvaikutuksia jonkin muun lääkkeen kanssa, Karjalainen sanoo.

Pauli Puiravan mukaan lääkkeistä voitaisiin nipistää hoivakodeissa vielä lisääkin niin, että edulliset vaikutukset vanhuksen terveyteen säilyisivät. Hän sanoo, että esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa on aivan erilainen kulttuuri loppuvaiheen muistisairaiden hoidossa.

– Siellä lääkemäärät ovat ihan mitättömiä verrattuna lääkkeiden vähennyksen jälkeiseenkin tilanteeseen Suomessa. Kun meillä on perinteisesti lisätty lääkitystä, näissä maissa lähdetään aina ensimmäisenä miettimään, voisiko jokin lääke aiheuttaa oireet.

Neuvonnan puutetta

Lääkäriliitto pitää vanhusten lääkityksen jatkuvaa arviointia hyvin tärkeänä. Melko yleistä on esimerkiksi se, että samaan vaivaan on määrätty useita lääkkeitä, joita on syöty päällekkäin.

– Kun on määrätty vaikkapa verenpainetautiin uutta lääkettä, potilas ei ole ymmärtänyt lopettaa edellistä. Tässä voi toki olla neuvonnan puutettakin taustalla, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila sanoo.

On rakennettu pyöreitä rakennuksia, koska umpikuja on muistisairaalle hankala tilanne.

Pauli Puirava

Verenpainetautilääkitys on myös voinut jäädä päälle, vaikka iän myötä verenpaineella on taipumus laskea. Lääkitys taas voi aiheuttaa huimausta ja lisätä kaatumisen riskiä. Halila myöntää, että lääkityksiä pitäisi seurata paremmin.

– Olisi toivottavaa, että kaikilla suomalaisilla olisi omalääkäri hallitsemassa kokonaisuutta. Odotan, että tähän tulisi ratkaisu soten myötä.

Pauli Puirava toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin miettimään vanhusten hoitoa kokonaisuutena. Esimerkiksi Hollannissa asukkaat ja heidän kuntonsa huomioidaan Puiravan mukaan usein jo siinä vaiheessa, kun uutta hoitokotia aletaan suunnitella.

– Sitten on rakennettu pyöreitä rakennuksia, koska umpikuja on muistisairaalle hankala tilanne ja voi aiheuttaa ahdistusta.