Laajeneeko korkokatto? Ministeriössä mietitään pikavippien pelisääntöjä

Kuluttajaliiton johtava lakimies näkee sanktion ainoana vaihtoehtona puuttua pikavippien jättikorkoihin: ellei luotonmyöntäjä ole varmistunut velallisen maksukyvystä, luottoa ei voisi periä.

pikaluotto
Nainen ottaa lainaa kännykällä
Yle

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) pitää tarpeellisena uusia pelisääntöjä pikavippiyhtiöiden toimintaan. Oikeusministeriö selvittää asiaa parhaillaan.

– Arvioimme, laajennetaanko korkokattosääntelyä tai pitäisikö valvontaviranomaisella olla nykyistä tehokkaammat keinot, Lindström antaa esimerkkejä.

Aloitteen uuden lain tarpeellisuudesta teki Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka on valvova viranomainen pikavippiasioissa.

Ministeriön selvitys valmistuu tammikuun lopussa. Lindström toivoo, että asiaan tulee muutos tämän hallituskauden aikana eli vuoteen 2019 mennessä.

Korkokatto muutti bisneksen

Pikavipeille asetettiin vuonna 2013 korkokatto, jonka myötä korkoraja alle 2 000 euron lainoille on 50 prosenttia. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että pikavippifirmat tarjoavat nyt yli 2 000 euron lainoja, joilla ei ole korkorajaa. Lainaajat ottavat velkaa ulos esimerkiksi satanen kerrallaan. Maksuhäiriömerkintä on aina vain useammalla suomalaisella.

Grafiikka maksuhäiriöisten henkilöiden määrästä.
Yle Uutisgrafiikka

– Korkokattosääntely ei ole toiminut halutusti. Todellinen vuosikorko on yleisesti yli sata prosenttia, joskus jopa yli 400 prosenttia, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula.

Tilastoja pikavippien määristä ei enää tehdä. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä niitä myönnettiin lähes 120 000 kappaletta, melkein 64 miljoonalla eurolla. Paula Hannula arvioi koko vuoden pienlainasummaksi yli 200 miljoonaa euroa.

Hannulan mukaan useamman pikavippiyrityksen liikevaihto on ollut viime vuonna yli 20 miljoonaa. Alan yrityksiä on Suomessa lähes 60.

Pikavippiongelmia on etenkin nuorehkoilla miehillä.

Grafiikka maksuhäiriöisten määrästä eri ikäluokissa.
Yle Uutisgrafiikka

"Ellei maksukyvystä ole varmistuttu, ei luottoa voisi periä"

Myös Kuluttajaliitto ja velkaongelmaisia auttava Takuu-Säätiö ovat keskustelleet pikavippien koroista viime keväästä lähtien, kertoo Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario. Hän viittaa niin pikavippifirmojen kuin kulutusluottoja markkinoivien tahojen syyllistyvän hervottomaan markkinointiin.

– Keskeinen sanoma niillä on, ettei ole väliä, onko ihmisellä rahaa. Ajatus on, että lainanottaja voi toteuttaa kaikki unelmansa ja maksaa joskus, jos pystyy. Toivottavasti viranomaiset puuttuvat tähän, Sario sanoo.

Siihen tarvitaan nykyistä kovempia keinoja. Nykyistä lainsäädäntöä Sario pitää riittävänä. Kuluttajansuojalainsäädäntö lähtee siitä, että velkojan on varmistuttava velallisen maksukyvystä.

– Vastuulliset luotonmyöntäjät kuten pankit tekevät näin. Pikavippaajat eivät varmista ihmisten maksukykyä, Sario kuvailee.

Ainoana keinona puuttua asiaan Sario näkee rahallisen sanktion.

– Jos on selvää, että luotonmyöntäjä ei ole riittävästi varmistautunut velallisen maksukyvystä ja halusta, silloin luottoa ei voi periä, Sario sanoo.

Mahdolliset uudet korkokattorajat hän näkee "jatkuvana suona":

– Firmat keksivät entistä pirullisempia keinoja jatkaa epäeettistä toimintaansa, Sario kuvailee.

Sarion neuvo pikavipin ottamista harkitsevalle on, ettei lainaa pidä ottaa laisinkaan. Jos velkaongelma on syntynyt, kannattaa ottaa yhteys kotikunnan velkaneuvojaan. Sario painottaa, että ongelmat selvitetään avoimuudella:

– Velkojan kanssa voi sopia maksujärjestelyistä, vaikka tietystä kuukausittaisesta summasta, hän muistuttaa.