Suomalaisten maanpuolustustahto laskee – tutkimus selvittää ilmiön taustoja

Maanpuolustuskorkeakoulun professorin mielestä maanpuolustustahdon kannalta tärkeintä on mielekäs ja hyvä varusmiespalvelus.

maanpuolustus
Varusmiehiä keräämässä varusteita
Sini Ojanperä / Yle

Maanpuolustuskorkeakoulu on aloittanut tutkimuksen, jonka tavoitteena on selvittää tarkemmin maanpuolustustahdon merkitystä suomalaisille.

– Aiomme avata suomalaisten suhdetta maanpuolustukseen ja sitä, miten suomalaiset käsittävät sanan maanpuolustus, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilassosiologian professori Teemu Tallberg.

Joulukuun alussa julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselytutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut viime vuodesta.

Haastateltavilta kysytään vuosittain, että ”jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Tällä kertaa kysymykseen vastasi myöntävästi 71 prosenttia haastatelluista, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 78 prosenttia. 2000-luvulla myönteisten vastausten osuus ei ole kertaakaan laskenut alle 71 prosentin.

Tallbergin mielestä maanpuolustustahdolle luovat hyvän perustan erityisesti asevelvollisuus ja varusmiespalveluksen suorittaminen. Tallbergin mukaan puolustusvoimissa täytyy pitää huolta siitä, että varusmiespalvelus on mielekästä ja hyvää koulutusta.

Kriisi tekee aseellisen puolustautumisen konkreettisemmaksi

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) piti maanpuolustustahdon heikentymistä huolestuttavana blogissaan (siirryt toiseen palveluun). Hän huomautti, että yhtä suurta laskua saa hakea vuodelta 1988.

Niinistö kirjoittaa, että syitä voi vain arvella, mutta ehdottaa yhdeksi selitykseksi sitä, että ”mitä lähempänä turvallisuusympäristön muutoksen myötä todellinen kriisi näyttäisi olevan, sitä konkreettisemmaksi aseellinen puolustautuminen epävarmassa tilanteessa muodostuu.”

Niinistön mukaan tästä seuraa, että Suomen puolustuksen on oltava kunnossa, mihin valtioneuvosto aikookin vastata ”tulevaisuuden resurssitarpeiden osalta” alkuvuodesta julkaistavassa puolustusselonteossa.

"Maanpuolustustahto ei ole vain osa aseellista puolustusta"

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mielestä maanpuolustustahdon heikentymisen mahdollisia syitä olisi hyvä tarkastella puolustusselonteon yhteydessä.

– Ennen kaikkea pitäisi katsoa, miten huolehditaan siitä, että Suomi on myös tulevaisuudessa maa, joka koetaan puolustamisen arvoiseksi, Vikman sanoo.

Vikman korostaa, että asia pitää käsittää laajasti.

– Maanpuolustustahtoa ei pidä nähdä vain osana aseellista puolustusta, vaan sellaisena asiana, joka koskee jokaista suomalaista, Vikman sanoo.

Asevelvollisuuden kannatus kasvaa

Samalla kun maanpuolustustahto on heikentynyt, asevelvollisuuden kannatus on kasvanut. MTS:n tutkimuksessa neljä viidesosaa tukee nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää. Tämä on korkein lukema sitten vuoden 2003.

Tänä vuonna kysyttiin ensimmäistä kertaa erikseen myös sitä, millaiseen malliin Suomen puolustusjärjestelmän pitäisi perustua.

Yli kaksi kolmasosaa tukee nykymallia, jossa miehiä koskee yleinen asevelvollisuus ja naisten asevelvollisuus on vapaaehtoinen.

Sekä miehiä että naisia koskevaa yleistä asevelvollisuutta tukee 14 prosenttia. Yhtä moni ajattelee, että asepalveluksen pitäisi olla vapaaehtoinen kaikille. Ammattiarmeijaan perustuvaa mallia tukee kuusi prosenttia.