Koe uusi yle.fi

Koulutusprofessori: Koulutuksen tasa-arvo horjuu, ja se näkyy Pisa-tuloksissa

Suomi on edelleen Pisa-tutkimuksessa huippuluokkaa, mutta koulutuksen tasa-arvo on rapautumassa alueellisesti ja kotitaustan perusteella. Huolta herättää myös se, että luonnontieteet ja matematiikka eivät kiinnosta.

PISA-tutkimus
Jouni Välijärvi
Jouni VälijärviYle / Simo Pitkänen

Suomen osuudesta Pisa-tutkimuksessa vastaa Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Laitoksen johtaja professori Jouni Välijärvi on oikea mies arvioimaan tuloksia.

Suomen Pisa-tulokset ovat edelleen erinomaiset, mutta hiipumassa. Miksi?

JV: Syyt ovat tietenkin moninaisia. Aineistosta näkee, että ote ja suhtautuminen koulunkäyntiin ovat muuttuneet kielteisemmiksi, motivaatio, kiinnostus ja usko omaan osaamiseen ovat heikentyneet. Näillä on yhteys siihen, mitä oppilaat osaavat.

Suhtautuminen koulunkäyntiin on muuttunut kielteisemmäksi.

Jouni Välijärvi

Lukutaidossa näkyy lukuharrastuksen pitkään jatkunut ja nopea lasku, joka heijastuu muihinkin alueisiin. Pisa-testissä pitää osata lukea ja ymmärtää myös matematiikassa ja luonnontieteissä aika pitkiä tekstejä.

Näkisin, että meidän pitäisi tietää paljon enemmän siitä, mitä koulu merkitsee tänä päivänä nuorten maailmassa, miten teknologian mukaantulo on vaikuttanut, ja miten se vaikuttaa tytöillä ja pojilla. Nämä ovat mielestäni keskeisiä tekijöitä.

Viime viikolla julkaistussa TIMSS-tutkimuksessa kotitaustan merkitys ja kodin asenteet olivat aivan keskeisellä sijalla. Näkyykö sama Pisassa?

JV: Kyllä näkyy. Kotitaustan vaikutus on kasvanut jo kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen, ja vuoteen 2006 verrattuna kasvu on hyvin merkittävää.

Kotitaustan vaikutus luonnontieteiden osaamisen on Suomessa jopa suurempi kuin OECD-maiden keskitaso.

Jouni Välijärvi

Tässä suhteessa ehkä merkittävin tulos oli se, että kotitaustan vaikutus luonnontieteiden osaamisen on Suomessa jopa suurempi kuin OECD-maiden keskitaso. Suomessa on tehty tutkimuksia jo 60-luvulta, ja Suomi on ollut usein se maa, jossa kotitaustan vaikutus on pienin.

Itä- ja Pohjois-Suomessa poikien matematiikan taidot olivat suorastaan romahtaneet. Mitä tästä pitäisi ajatella?

JV: Kotitaustan merkityksen kasvu ja alueelliset erot saattavat olla tutkimuksen huolestuttavinta tietoa. Meillä on totuttu ajattelemaan, että Suomi on tasa-arvon maa, mutta nyt näyttää siltä, että se huojuu alueellisella tasolla ja kotitaustan suhteen.

Ne näyttävät Suomessakin kulkevan käsi kädessä, mutta väärään suuntaan.

Jouni Välijärvi

Kaiken kaikkiaan ensimmäistä kertaa nyt löydettiin merkittäviä eroja alueiden välillä. Pääkaupunkiseutu erottautui muista alueista selvästi vahvemapa.

Peruskoulu kuitenkin nimenomaan tasoittamaan sosiaalista eriarvoisuutta mikä meillä 60-luvulla oli, ja näihin vuosiin asti olemme voineet ylpeillä sillä.

Kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoiset koulutusjärjestelmät tuottavat yleensä myös korkeita keskimääräisiä suorituksia, eli tasa-arvo ja korkea taso kulkevat käsi kädessä. Ne näyttävät Suomessakin kulkevan käsi kädessä, mutta väärään suuntaan.

Mihin suuntaan suomalaisten koululaisten osaaminen on Pisa-tulosten perusteella menossa?

JV: Ne tukevat yleiskuvaltaan sitä samaa, mitä muutamissa muissa tutkimuksissa on näkynyt, ja mikä on näkynyt Pisassakin viime vuosina. Olemme menossa jonkin verran alaspäin.

Tämän vuoden pääalue oli luonnontiede, joka oli edellisen kerran pääalueena kymmenen vuotta sitten. Siitä on menty taaksepäin noin puolen kouluvuoden verran.

Lukutaidossa taas on tapahtunut tasaantumista. Positiivista on se, että poikien lukutaito on parantunut jonkin verran edellisestä mittauksesta.

Matematiikan tuloksissa on lievää laskua, mutta ei niin merkittävää kuin luonnontieteissä.

Millaisia seurauksia on siitä, että sekä heikoimpien että parhaiden oppilaiden tulokset ovat laskeneet?

JV: Heikoimmilla oppilailla saattaa olla peruskoulun jälkeen vaikeuksia, sillä heillä ei ole riittäviä tietoja jatko-opintoihin.

Parhaiten menestyvien oppilaiden kohdalla huolestuttavinta on se, että siellä on tapahtunut vielä selvempi tason lasku. Kun tarkastellaan kymmentä parhaiten suoriutuvaa prosenttia, heidän tasonsa on pudonnut enemmän kuin heikkojen oppilaiden taso.

Ennuste ei ole tässä suhteessa hyvä.

Jouni Välijärvi

Tulevaisuuden kannalta tämä on huolestuttavaa, sillä näistä nuorista pitäisi tulla kehitystä eteenpäin vieviä yhteiskunnan rakentajia.

Tähän liittyy sekin ikävä havainto, että Suomessa oppilaiden kiinnostus luonnontieteellisiin ammatteihin on muihin verrattuna vähäistä. Suuri osa jatko-opinnoista kuitenkin liittyy matematiikkaan luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Ennuste ei ole tässä suhteessa hyvä.

TIMSS-tutkimuksen mukaan oppimistulokset ovat notkahtaneet jo neljännellä luokalla. Tukeeko Pisa noita tuloksia?

JV: Osittain tukee, koska nimenomaan luonnontieteissä ja matematiikassa tyttöjen paremmuus poikiin nähden on lisääntynyt.

Tytöt pärjäsivät paremmin myös viime kerralla, mutta nyt ero on selvempi. Siinä mielessä Pisan TIMSS-tutkimuksen tulokset ovat samassa linjassa.

TIMSS-tutkimuksessa alueellisia eroja ei ollut ollenkaan. Tilanne siis muuttuu, kun tutkitaan koko peruskouluaikaa?

JV: Siltä näyttää. Muutos saattaa liittyä siihen, että 4.-luokkalaiset käyvät alakouluja ja pieniä kouluja. Peruskoulun päättövaiheen olosuhteet ja kuntien tapa järjestää opetusta ovat toisentyyppiset kuin alakoulussa.