Pienryhmä vai normiluokka? Helsinki sijoittaa erityisoppilaita entistä enemmän yleisopetukseen

Kaupunki kuitenkin alleviivaa, että pienryhmä järjestyy tulevaisuudessakin, jos lapsen oppiminen sitä vaatii.

Koulutus ja kasvatus
Lapset tekevät matemiikan läksyjä.
Markku Ojala / AOP

Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on viime vuodet ollut kasvussa Helsingissä. Tällä hetkellä hieman yli 4 000 oppilaalla on päätös oikeudesta erityistukeen, se on noin 11 prosenttia oppilaista.

Yhtenä syynä erityisluokkien kasvuun Helsingissä pidetään perusopetusikäisten oppilaiden määrän lisääntymistä.

Samanaikaisesti erityisluokkia on vuosi vuodelta vähemmän.

– Meillä on selkeä tavoite, että useampi erityistukea tarvitseva lapsi pystyisi tulevaisuudessa opiskelemaan tuetusti omassa lähikoulussaan, omien ikätovereidensa kanssa, sanoo perusopetuslinjan vs. johtaja Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta.

Lapsen oikeus lähikouluun ja yleisopetuksen ryhmään on vahva lainsäädännössäkin, joten integraation lisääminen maltillisesti on myös Helsingin tavoite.

perusopetuslinjan vs. johtaja Marjo Kyllönen, Helsingin opetusvirasto

Helsingissä pienryhmissä opiskelee 60 prosenttia erityisen tuen oppilaista ja 40 prosenttia puolestaan osana yleisopetusta. Kyllösen mukaan valtakunnallisesti luvut ovat päinvastoin.

– Lainsäädännön mukaan lapsella on oikeus opiskella lähikoulussa ja meidän täytyy nyt miettiä miten järjestämme tämän Helsingissä, Marjo Kyllönen kertoo.

"Suuri luokkakoko ja tuen vähyys eivät toimineet"

Niina Hallikaisen poika osasi lukea, laskea ja kirjoittaa jo ennen kouluikää, mutta ryhmäpaine oli liikaa ekaluokkalaiselle. Lapsi istui luokassa hiljaa, mutta olisi tarvinnut aikuisen apua tehtävien aloittamisessa, työskentelyn ylläpitämisessä ja keskittymisessä.

Yhteisymmärryksessä koulun kanssa vanhemmat sopivat, että lapsi käy ensimmäisen luokan uudelleen. Vanhempien ehto tosin oli, että lapsi siirretään pienluokalle kertaamaan.

– Oppilaiden vähyyden vuoksi luokkaa ei perustettukaan lähikouluumme vaikka koulussa oli avustaja ja tukiopetusmahdollisuus. Koulu päätti, että lapsemme siirretään toiseen kouluun, jossa oli integroitu luokka, Hallikainen kertoo.

Suuri luokkakoko ja epäjärjestelmällisyys sekä tuen vähyys ei toiminut ainakaan meidän lapsen kohdalla.

alakoululaisen äiti, Niina Hallikainen

Integroidussa luokassa oli kymmenen erityisoppilasta ja 20 lasta yleisopetuksessa. Luokanopettajan lisäksi ryhmää opetti erityisopettaja sekä kouluavustaja.

– Suuri luokkakoko ja epäjärjestelmällisyys sekä tuen vähyys ei toiminut ainakaan meidän lapsen kohdalla. Hän olisi tarvinnut hiljaisuutta, järjestelmällisyyttä ja riittävästi aikuisen tukea, Niina Hallikainen luettelee.

Vanhemmat hankkivat itse lapselleen apua muun muassa toimintaterapiasta, mutta siitä huolimatta koulunkäynnistä tuli lapselle vastenmielistä.

"Integraation maltillinen lisääminen on myös Helsingin tavoite"

Opetusviraston mukaan Helsinki aikoo edetä oppilaiden sulauttamisessa maltillisesti.

– Joskus voi olla, että oppilaalle ei löydy heti erityisluokkapaikkaa ja oppilas odottaa sitä integraatioluokalla, perusopetuksen vs. johtaja Marjo Kyllönen sanoo.

Hänen mukaansa erityistukea vaativien lasten vanhemmat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä yleisopetukseen integroiduissa luokissa, joita Helsingissä on vasta muutamia.

Tiedämme, että on lapsia, jotka tarvitsevat pienen ryhmän ja heillä on oikeus siihen.

perusopetuslinjan vs. johtaja Marjo Kyllönen, Helsingin opetusvirasto

– Lapsen oikeus lähikouluun ja yleisopetuksen ryhmään on vahva lainsäädännössäkin, joten kyllä integraation lisääminen maltillisesti on myös Helsingin tavoite.

Niina Hallikaisen lapsen koulunkäyntiongelmat ratkesivat lopulta, kun poika siirtyi pieneen erityisryhmään – pois integraatioluokalta.

Poika on nyt 5–6-luokalla, ryhmässä jossa on kymmenen lasta ja kaksi opettajaa. Lapsi pärjää ja saa koulutyöstään hyvää palautetta, joten äidille on herännyt uusi huoli.

– Suurena vaarana on, että lapsi integroidaan takaisin suurempaan ryhmään yläasteella tai jopa sitä ennen ja palautetaan yleisopetukseen, Niina Hallikainen sanoo.

Opetusviraston mukaan asiaan ei ole mustavalkoista ratkaisua.

– Meillä tulevaisuudessakin tulee olemaan erityisluokkia. Ei tule tilannetta, että kaikki opiskelisivat siellä lähikoulussa. Tiedämme, että on lapsia, jotka tarvitsevat pienen ryhmän ja heillä on oikeus siihen, perusopetuksen vs. johtaja Marjo Kyllönen summaa.