Koe uusi yle.fi

Populististien menestys vyöryy lumipallona maasta toiseen – Tutkijan mukaan vanhoissa puolueissa kannattajat jääneet sivuraiteelle

Populistiset puolueet haastavat yhä voimakkaammin perinteisiä valtapuolueita ja Euroopan unionia. Se pakottaa EU:ta hakemaan uutta oikeutusta ja puolueita uusiutumaan, sanoo politiikan tutkija.

populismi
Ryhmä mielenosoittajia seisoo lippujen ja plakaattien kanssa. Yhdessä julisteessa on Martti Lutherin kuva ja tekstinä: "Tässä seison enkä muuta voi" ja "Rohkeutta totuuteen!" Lisäksi on Angela Merkelin kuva tekstillä "Compact" ja "Mutti multikulti".
AfD:n kannattajat vaativat mielenosoituksessa Erfurtissa rajojen suojelemista ja sosiaaliturvaa.Martin Schutt / EPA

Kun Brexit ja Trump ovat kaikkien kielillä, se aktivoi Euroopan populistisia voimia. Italiassa populistisen Viiden tähden liikkeen johtaja Beppe Grillo yrittää brändätä Italian EU-eroa tarkoittavan termin "Italeave" Britannian Brexitin tavoin.

– Argumentit ja ajatukset leviävät yli rajojen, politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Palonen muistuttaa, että esimerkiksi perussuomalaisten johtaja Timo Soini kiinnitti jo 2000-luvun alussa huomiota tanskalaiseen ja itävaltalaiseen oikeistopopulismiin.

Populistien menestys yhdessä maassa tukee niiden menestystä toisessa.

Viikonlopun äänestyksistä Italiassa ja Itävallassa odotetaan osviittaa populististen puolueiden tulevasta menestyksestä Euroopassa.

Ensi vuonna Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa on merkittävät vaalit, joissa oikeistopopulistiset puolueet haastavat perinteisiä valtapuolueita.

Omanlaiset populisminsa

Pakolaiskriisi on lietsonut populistisia liikkeitä, mutta taustalla on myös globalisaation aiheuttama murros, joka on kuihduttanut joitakin Euroopan alueita aiheuttaen työttömyyttä ja syrjäytymistä.

Samaan aikaan kullakin maalla on omat ominaispiirteensä, omanlaisensa populismin perinteet.

Esimerkiksi Italiassa on nähty Silvio Berlusconin miljonääripopulismia, Lega Nordin eli Pohjoisen liiton alueellista Rooman ja etelän vastaista populismia. Koomikko Beppe Grillon Viiden tähden liike taas on hyvin eliitin vastainen.

– Olen kutsunut sitä laitapopulismiksi, eli se nousee politiikan ulkopuolelta ja haastaa koko perinteistä politiikan tekoa, Emilia Palonen sanoo.

Eteläisessä Euroopassa esiintyy toisaalta vahvaa vasemmistopopulismia kuten Syriza Kreikassa ja Podemos Espanjassa. Samanlaista vasemmistopopulismia ei ole noussut esimerkiksi Pohjoismaissa.

Pohjoismaissa oikeistolainen populismi on usein selvästi maahanmuuttokriittistä.

Pakolaiskriisi vaikuttaa yhä – eri tavoin

Vuonna 2015 puhjenneen pakolaiskriisin katsotaan ruokkineen oikeistopopulistien suosiota.

Siinä missä Suomessa kriisipuhe on jonkin verran vähentynyt, Italiassa kriisi on yhä konkreettisesti läsnä, koska turvapaikanhakijoiden saapuminen Välimeren yli jatkuu.

Tämä on nostattanut EU-kriittisyyttä.

– Koetaan, että Italia joutuu yksin vastaanottamaan ja kotouttamaan heidät kaikki ja huolehtimaan heistä kaikista eikä Euroopan unionista ole tässä hyötyä, tutkija Emilia Palonen sanoo.

Saksassa oikeistopopulismia ruokkii alueellinen eriarvoisuus, johon kietoutuvat turvapaikanhakijoiden saapumisen aiheuttamat vastareaktiot.

– On huomioitava, että Saksa on sosiaalisesti hyvinkin jakautunut maa. Itä-Saksassa on alueita, joita vaivaa työttömyys ja syrjäytyminen, vaikka talous makrotasolla rullaakin, Palonen sanoo.

Alun perin eurokriittisenä "professoripuolueena" syntynyt AfD sai uutta potkua, kun se lähti vastustamaan turvapaikanhakijamäärän kasvua.

Populistit haastavat EU:ta

Italian Viiden tähden Grillo haluaa brändätä Italeave-kampanjan Brexitin tapaan.

– Tässä tulee jonkin verran sellaisia Brexitin jälkiaaltoja. Mihin ne sitten lopulta päätyvät, sitä en tiedä, Palonen sanoo.

Joka tapauksessa Britannian EU-eron pitäisi herättää keskustelua unionista, politiikan tutkija sanoo. EU:n täytyy hakea uudelleen roolinsa ja oikeutuksensa kansalaisten silmissä.

– Tavallaan on ihan hyvä, että mietitään sitä, mitä tämä unioni tekee ja miksi meillä on tämmöinen, Palonen sanoo.

Populismille voi syntyä myös vastaliikehdintä. Kysymys on, millainen – ajetaanko uudelleen teknokraattista asiantuntijavaltaa vai syntyykö keskustelua vaihtoehdoista.

– Usein kun puhumme oikeistopopulismista, syy ei kenties ole siinä, että ihmiset olisivat yhtäkkiä rasisteja ja haluaisivat äänestää rasisteja vaan siinä, että koetaan, että päätöksenteko on etääntynyt, että päättäjät ovat eri planeetalla, Palonen sanoo.

Populismi vaatii uudistumaan

Samalla kun populismi järkyttää vakiintuneita valtarakenteita, se luo perinteisille puolueille painetta uusiutua.

– Tavallaanhan on ollut ongelmana se, että meillä ei ole ollut riittävästi populismia perinteisissä puolueissa vaan politiikka on muuttunut teknokraattiseksi asioiden hoitamiseksi, jossa äänestäjät ja heidän vaatimuksensa ovat jääneet vähän sivuraiteelle, politiikan tutkija Emilia Palonen sanoo.

– On oikeastaan tervettäkin, että nämä perinteiset puolueet ja heidän äänestäjänsä miettivät, miksi näiden puolueiden pitäisi olla vallassa, Palonen pohtii.

Perinteiset puolueet ovat tuudittautuneet siihen, että vanha äänestäjäkunta vaaleista toiseen uskollisesti äänestää niitä.

Ne ovat usein nojanneet pakkoon nojaavilla rationaalisilla argumenteilla – ”meidän on tehtävä näin koska talous vaatii”.

Populistipuolueet ovat kyenneet haastamaan tätä vaihtoehdottomuutta äänestäjiä innostavalla tavalla.

– Vanhojen puolueiden pitää vastata tähän, jos he haluavat pysyä vallassa, Palonen sanoo.

Ullossulkeminen voi kostautua

Yritys rajata populistit hallitusvallan ulkopuolelle – taktiikka, jota on käytetty niin Ruotsissa kuin Hollannissakin – voi sekin kostautua perinteisille puolueille.

Se voi näyttää äänestäjien silmissä poliittisen eliitin sisäänpäinkääntyneisyydeltä, sulkeutuneisuudelta ja johtaa jopa äänivyöryyn hyljeksitylle puolueelle.

– Protestina monet alkavatkin äänestää tällaista altavastaajapuoluetta, politiikan tutkija, yliopistonlehtori Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Toisaalta populistit ovat usein kyenneet vallan sivusta vaikuttamaan poliittiseen agendaan voimakkaammin kuin itse hallituksessa istuessaan.

– Puolueiden tarkoitus on päästä valtaan, mutta jotkin puolueet kyllä pärjäävät paremmin, kun ne eivät ole vallassa, Palonen sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Vaakakapina

Kun syömishäiriö söi seksuaalisuuden

Työelämä

Tabu tai ainakin noloa tunnustaa – isolla osalla suomalaisista on tylsää töissä

Hyönteisruoka

Ruokamarkkinoille rynnivät hyönteiset voivat olla vaarallista syötävää allergikoille

Paini

Petra Olli hävisi avauksensa MM-paineissa