Professori: "Nopeutunut viestintä lisää vallankäyttäjien ja median vastakkainasettelua"

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan poliitikkojen vaikuttamiseen pyrkivä viestintä on jopa monikymmenkertaistunut. Mikkelissä kaupunkilehti koki tulleensa kansanedustajan painostamaksi.

Kotimaa
Nainen lukee sähköpostia kännykästä.
Kalle Mäkelä / Yle

Poliittisten vallankäyttäjien ja median välinen suhde on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan tällä hetkellä jännitteinen ja ongelmallinen.

– Informaatioteknologinen vallankumous on helpottanut ja nopeuttanut viestintää. Se on omiaan lisäämään vastakkainasettelua vallankäyttäjien ja median välillä, hän sanoo.

Jokisipilän mukaan poliitikkojen vaikuttamiseen pyrkivän viestinnän volyymi on mahdollisesti jopa monikymmenkertainen aiempaan verrattuna. Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntalehden Länsi-Savon entinen päätoimittaja Tapio Honkamaa kertoo painostusta kohdistuneen lehteen hänen päätoimittajakaudellaan muutamia kertoja vuodessa. Painostusta tuli hänen mukaansa mainostajilta ja poliittisilta tahoilta.

Samalla viestinnän nopeus on luonut Jokisipilän mukaan uudenlaisen viestinnällisen epäonnistumisen muodon.

– Aiemmin reaaliaikaista klikkaamalla tai enterillä tehtyä virhettä ei ollut mahdollista tehdä.

Professori Jokisipilän mukaan myös talouden taantuma tekee ihmisistä herkempiä ääriajattelulle ja vallanpitäjiin kohdistuvalle kritiikille.

– Kun etsitään kuka on esimerkiksi Suomen heikkoon taloudelliseen tilaan syyllinen, ovat poliittiset vallankäyttäjät ensimmäisenä siinä kritisoitujen rivissä.

Kaupunkilehti sai poliitikolta postia

Valtakunnallisessa julkisuudessa on keskusteltu viikon ajan tiiviisti poliitikkojen ja median välisestä suhteesta. Yksi esimerkki vallankäyttäjien ja median välisestä kitkasta käytiin tällä viikolla kaupunkilehden ja kansanedustajan välillä.

Mikkelin Kaupunkilehti sai kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta, kansanedustaja Satu Taavitsaiselta (sd.) ja toiselta sosiaalidemokraattiselta kaupunginvaltuutetulta pari viikkoa sitten sähköpostiviestejä, joissa lehden mukaan oli painostavia sävyjä.

Poliitikot lähettivät viestit sen jälkeen, kun kolumnisti Tapio Honkamaa oli kirjoittanut kriittisesti kaupunginvaltuuston toimikaudesta. Pari viikkoa sitten julkaistussa kolumnissa (siirryt toiseen palveluun) käsiteltiin muun muassa valtuuston ilmapiiristä tehtyä selvitystä.

– Kaupunkilehteä uhattiin heidän puitteissaan olevalla ilmoitusboikotilla ja viitattiin kaupungin omistamassa yhtiössä töissä olevaan vaimooni, Honkamaa kertoo.

Honkamaa on myös kaupunkilehden tuleva päätoimittaja. Tällä hetkellä hän työskentelee Mikkelissä sotahistoriakeskuksen projektipäällikkönä.

Asia tuli julkisuuteen, kun kaupunkilehden toimitusjohtaja Jukka Ahokas kirjoitti (siirryt toiseen palveluun) painostuksesta lehdessä torstaina. Yle Mikkeli on myös nähnyt poliitikkojen ja kaupunkilehden toimituksen välistä viestinvaihtoa. Sen perusteella Taavitsainen lähetti toimitukselle kaksi viestiä.

– Viestien lukumäärä oli puoleltani kaksi, eikä niissä uhkailtu ketään tai kenenkään lähipiiriä, Taavitsainen sanoo.

Hän kirjoittaa samoin vastineessa (siirryt toiseen palveluun), joka on tarkoitus julkaista Mikkelin Kaupunkilehdessä. Taavitsaisen mukaan Honkamaan kirjoittamassa kolumnissa oli loukkaavia asiavirheitä.

– Asiavirheet voi katsoa kaupungin päätöksistä, hän sanoo.

Perjantaina iltapäivällä Taavitsainen kertoo keskustelleensa kaupunkilehden toimituksen kanssa kiistasta hyvässä hengessä.

– Ensi viikolla mainoksemme julkaistaan Mikkelin Kaupunkilehdessä. Tämä on sovittu jo viime viikolla, ja toivon yhteistyön jatkuvan.

– Molemmat osapuolet toivovat, että asian käsittely päättyy tähän, Taavitsainen sanoo.

Keskustelu vie eteenpäin

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan vallankäyttäjien ja median välistä suhdetta parannetaan säilyttämällä keskusteluyhteys.

– Jos todetaan, että luottamus on nolla, se ei johda kuin epäluulon lisääntymiseen puolin ja toisin, hän sanoo.

Jokisipilä olettaa vallankäyttäjiltä totuuden hahmottamista ja oman aseman ymmärtämistä.

– Kriittinen läpivalaisu on pelin henki ja se kuuluu siihen.

Läpivalaisulla hän tarkoittaa sitä, että kansalaisilla ja äänestäjillä on mahdollisuus nähdä millaiset intressit päätöksentekoon on vaikuttamassa.