Talousvaliokunta siunasi raskaan teollisuuden päästökauppatuen

Tuen saaminen ei edellytä runsaasti sähköä kuluttavalta teollisuudelta investointeja uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen.

energia
Savua tupruttaa tehtaan piipusta
Eduskunnan on määrä lyödä päästökauppatuki lopullisesti lukkoon joulukuussa.Mikko Nurmi / Yle

Eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi perjantaina hallituksen esityksen raskaan teollisuuden päästökauppatuesta alkuperäisessä muodossaan. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) vahvistaa uutisen Ylelle. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Tuen tarkoituksena on korvata esimerkiksi metsä-, teräs- ja kemianteollisuudelle päästökaupan aiheuttamaa sähkön kallistumista ja siten turvata vientiyritysten kilpailukykyä.

Ensi vuodelle tukeen on varattu 43 miljoonaa euroa. Yhteensä tukea maksettaisiin vuosina 2017–2021 enimmillään 232 miljoonaa euroa. Tukipotti jää tätä alemmaksi, mikäli päästöoikeudet pysyvät halpoina.

Ylen tietojen mukaan hallituspuolueet kävivät loppumetreille saakka neuvotteluja siitä, voitaisiinko kovaa keskustelua herättäneelle päästökauppatuelle asettaa ehtoja.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) esitti aiemmin syksyllä (siirryt toiseen palveluun), että tuen vastikkeeksi teollisuudelta voitaisiin vaatia investointeja uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan tukea pitäisi maksaa vain silloin kun päästöoikeuksien hinnat ovat korkealla.

Turusen mukaan talousvaliokunnassa käytiin asiasta vilkasta keskustelua, mutta alkuperäistä lakiesitystä ei muokattu.

– Kompensaation luonne olisi muuttunut kokonaan. Lyhyellä aikavälillä tuki ei parantaisi kilpailukykyä, jos sen edellytyksenä olisi investointeja (uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen), Turunen sanoo puhelinhaastattelussa Ylelle.

Talousvaliokunta hyväksyi lakiesityksen mietinnön viime metreillä. Eduskunnan on määrä lyödä päästökauppatuki lopullisesti lukkoon muiden budjettilakien tavoin joulukuussa.

Kovaa keskustelua puolesta ja vastaan

Tuen virallinen nimi on päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Sen käyttöönotosta on sovittu hallitusohjelmassa.

Lakihanke nostatti alkusyksystä tiukkasävyisen keskustelun sen jälkeen kun Yle uutisoi siitä. Uusi tuki herätti ihmetystä, sillä teollisuuden sähkökulut näyttävät pysyvän aisoissa ilman tukiakin. Päästöoikeuksien hintojen oletetaan laskevan ja sähkön halpenevan lähivuosina.

Teollisuus puolestaan on pitänyt tukea välttämättömänä raskaan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta (siirryt toiseen palveluun), sillä myös Suomen keskeiset kilpailijamaat maksavat vastaavanlaista tukea omalle teollisuudelleen.

Kovinta kritiikkiä päästökauppatuki on saanut osakseen Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta VATT:lta (siirryt toiseen palveluun), joka pitää tukea tehottomana yritystukena.

Raskas teollisuus saa jo ennestään noin 600 miljoonan euron vuotuisen tuen energiaveroleikkurin ja esimerkiksi palvelualaa alemman sähköveroluokan muodossa.

Talousvaliokunnan mietintöön jätettiin kaksi eriävää mielipidettä: Hanna Sarkkisen (vas.) ja Antero Vartian (vihr.) vastalauseet. Vartia pitää tukea tulonsiirtona raskaalle teollisuudelle.

Kaj Turusen mukaan Suomen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan kansainvälisesti niin, ettei vastaavanlaista tukea maksettaisi kilpailijamaissa.

– Silloin Suomenkaan ei tarvitsisi maksaa tällaista tukea, Turunen sanoo.