Suomi, tästä voimme olla ylpeitä! Lehdistönvapauslaki täytti 250 vuotta – suomalainen keksintö

Maailman radikaalein lehdistönvapauslaki poisti ennakkosensuurin vuonna 1766.

Lehdistönvapaus
Tuhannen markan seteli.
Anders Chydeniuksen kasvot tulivat tutuiksi tuhannen markan setelistä.Arja Lento / Yle

Lehdistön vapaudet täyttivät 250 vuotta eilen perjantaina. 2. joulukuuta 1766 oli nimittäin se päivä, kun Ruotsin valtiopäivät hyväksyi painonvapauslain – ensimmäisenä maailmassa.

Yksi henkilö vaikutti lakiin enemmän kuin kukaan muu. Hän oli Anders Chydenius, 37-vuotias pienen seurakunnan kappalainen kaukaa valtakunnan itäosasta, Pohjanmaalta, nykyisestä Suomesta.

– Kansakunnan vapaus on aina suhteessa sen painovapauteen siten, että ilman toista ei voi olla toistakaan. Mutta jos kirjapaino sitä vastoin jossain alistetaan jonkinlaisen holhouksen alaiseksi, on se pettämätön merkki kansakunnan kahleissa olemisesta, kirjoitti Chydenius.

Valtiopäivillä hyväksytty painonvapauslaki poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta – myös valtaapitävien arvostelusta – sallittua.

Samalla se oli myös maailman ensimmäinen julkisuuslaki, jossa säädettiin ensi kertaa, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä.

Myssyjen valtaannousu auttoi

Lain taustalla oli Ruotsin valtakunnassa tapahtunut poliittinen muutos. 1700-luvulla Ruotsin valtakunnan suurvalta-asema oli romahtanut ja valta siirtynyt kuninkaalta säädyille.

Muun muassa avoimempaa julkisuutta vaatineet uudistusmieliset voimat, "myssyt", pääsivät valtaan vuosien 1765–66 valtiopäivillä ja alkoivat toteuttaa uudistusta.

Kuvassa Anders Chydeniuksen patsas  puistossa.
Jukka-Pekka Tyhtilä / Yle

Anders Chydenius valittiin asiaa pohtineeseen valiokuntaan, jossa hän sai keskeisen aseman. Chydenius kirjoitti valiokunnan mietinnön, johon lopullinen asetus perustui.

Ruotsi kerää kunnian

Ruotsin valtakunnan painovapauslain synnyn taustalla toimivat nimenomaan suomalaiset. Valtakunnan itäisessä maakunnassa koettiin, ettei pääkaupungista Tukholmasta herunut tarpeeksi tietoa siitä, mihin maan poliittiset päätökset perustuivat.

Chydeniuksen lisäksi vaikuttajina oli muitakin suomalaisia.

Perjantaina lehdistönvapauslain juhlasta kirjoitti muun muassa yhdysvaltalainen arvostettu ulkopolitiikan lehti Foreign Policy. Ruotsi kuitenkin kerää kunniamaininnat aiheesta.

Lehden artikkelissa Chydeniuksen sanotaan olleen ruotsalainen parlamentaarikko. Lisäksi uutisessa kerrotaan Ruotsin ulkoministeriön sananvapauden juhlinnasta.

Foreign Policy mainitsee Ruotsin olevan tuoreimmassa Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistön vapautta mittaavassa indeksissä sijalla kahdeksan. Sijoitus on laskenut vuoden 2015 viidennestä sijasta.

– Älkää kertoko Anders Chydeniukselle, lehti mainitsee.

Chydeniuksella ei kuitenkaan ole mitään hävettävää. Nimittäin Suomi on lehdistönvapaustilastossa sijalla yksi.

Onko se nyt ihme. Chydeniuksen maa.