yle.fi-etusivu

Kolumni: Onko sota huumeita vastaan hävitty?

Internet on tehnyt huumebisneksen laajenemisen helpoksi. Myyjien kiinnijäämisriskit ovat vähäisiä ja poliisilla ei tahdo löytyä resursseja huumevirtojen katkaisemiseksi. Mutta eivät huumeet internet-ajan ongelma ole ollut. Esimerkiksi talvisodan ja jatkosodan aikana huumeita käytettiin varsin laajasti rintamalla.

kolumnit
Kolumnisti Marko Kilpi
Kolumnisti Marko KilpiToni Pitkänen / Yle

Huumausaineita virtaa Suomen kaduilla enemmän kuin koskaan nykyisen neonarkoottisen ajanlaskun aikana. Kannabiksen kotikasvattamoita poliisi niittää sitä muka kun ennättää. Uudenlaiset muuntohuumeet sekoittavat markkinoita, käyttäjiä ja lainsäätäjiä ahkeraan tyyliin. Yläkertaa, joka paremmin tunnetaan kokaiinina, alkaa tulla vastaan vähän joka toisen nurkan takaa ja taskun pohjalta.

Liikenteen seasta yllätetyt huumaantuneena kurvailijat ja toisaalta myös alaikäiset aloittelijat antavat yhä useammin testituloksia, jotka pomppaavat jokaisen aineen kohdalla positiivisina. Cocktailit ovat hämmentävän tukevia ja kaiken kattavia.

Mitä tämä tarkoittaa? Onko elämä ja yhteiskunta murenemassa lopullisesti? Pitäisikö pahalle antaa koko ajan enemmän periksi? Laillistetaanko koko roska? Pitääkö taas kerran todeta, kuinka kaikki oli ennen niin paljon paremmin?

Ehkä ei. Suomessa on pitkät ja vahvat perinteet huumausaineiden ja narkomanian suhteen. Harvassa ovat ne suvut, joiden riveissä ei ole ollut jonkinlaista huumausainetaustaa omaavia jäseniä. En tarkoita tässä pelkästään nykyhetkessä eläviä ihmisiä, vaan myös meitä edeltäneitä sukupolvia.

Huumausaineet olivat ennen miltei joka kodin lääkekaapin perusvarastoa. Kovan luokan kamaa luukutettiin lapsillekin milloin mihinkin vaivaan. Heroiini yskänlääkkeenä (siirryt toiseen palveluun)oli hyvin toimiva ja siksi yleinen rohto. Pervitiini oli sodan aikaan yksi piskuisen maamme puolustuskyvyn kulmakiviä. Sitä kuljetettiin maahan junalasteittain Saksasta sota-avustuksena. Kätevä tapa päästä eroon ongelmajätteeksi muuttuneesta aineesta, koska Saksan armeijassa pervitiini kiellettiin.

Heroiinilla saatiin vartiohommiin sopimaton yskä aisoihin

Jokainen taistelija sai pervitiiniä (siirryt toiseen palveluun), joka on tavallista amfetamiinia voimakkaampaa metamfetamiinia, taskut täyteen niin halutessaan ja niitä rukkaskädellä kiskottiin tiukan paikan tullen. Myös heroiinia käytettiin rintamalla nimenomaan yskänlääkkeenä runsain mitoin, varsinkin talvisodan aikaan, kun kosteista ja lämpimistä korsuista kömmittiin pakkaseen väijymään. Heroiinilla saatiin vartiohommiin sopimaton yskä aisoihin.

Itsekin kovan huumausainetaustan omaava ex-Sielun Veljet kitaristi Jukka Orma kertoi lehtihaastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että hänen lastenlääkärinä toiminut isoäitinsä nautti päivittäin lusikallisen apteekista saatavaa heroiinia. Isoäiti sai apteekissa Orman mukaan raivarin, kun heroiinin yleinen saatavuus kiellettiin. Kerrankin kun oli toimiva lääke, niin se kiellettiin.

Kiinnijäämisriski on hyvin pientä, jos ei jopa olematonta.

Internet ja sen aliverkot ovat tehneet huumausainebisneksestä lapsellisen helppoa. Parhaimmillaan prosessi hoituu niin kauniisti, ettei myyjän tarvitse olla koskaan kosketuksissa niin myymänsä tuotteen kuin asiakaskunnankaan kanssa. Kiinnijäämisriski on hyvin pientä, jos ei jopa olematonta.

Kylkiäisinä tässä on tullut myös huumekauppiaan kohonnut työturvallisuustaso, joka kumuloituu asiakas- ja kuluttajaportaaseen saakka. Väkivallan riski on pienentynyt, verkkokaupan ansiosta enää ei myydäkään niin helposti velaksi, joka on merkittävin huumausaineisiin liittyvä väkivallan syy ja seuraus. Myyjien ei tarvitse turvautua hankalaan ja sotkuiseen velanperintämekanismiin ja toisaalta ryöstömahdollisuudetkin kaupantekohetkellä ovat pienentyneet.

Helppouden ja riskittömyyden vuoksi mukaan on imeytynyt ihmisiä, joilla ei huumausaineisiin pitäisi muutoin olla mitään asiaa. Ei ole mitenkään tavatonta, että se aikuisuuden kynnyksellä keikkuva perheen nuori vesa pyörittää vanhemmille niin kummalliselta näyttäytyvässä digitaalisaatiossaan laajahkoa ja erittäin tuottoisaa huumausaineen myyntiä ja jakelua.

Tor-verkot ovat suora yhteys helvetin syvempiin ja mätäisimpiin onkaloihin

Nyt jos koskaan kannattaa olla kiinnostunut lasten touhuiluista internetin ihmeellisessä maailmassa. Tor-verkot ovat suora yhteys helvetin syvempiin ja mätäisimpiin onkaloihin. Sieltä on saatavissa kaikki paha, mitä maailmaan voi mahtua, aseita, huumeita, seksuaalista hyväksikäyttöä, kaikenlaisia rikollisia palveluksia. Tuo pahuuden verkko paljastaa kursailematta sen, mitä rauhalliselta ja kotoisalta vaikuttavien kotikaupunkiemme pinnan alla muhii ja mitä siellä piileksii. Ja se kaikki on kenen tahansa saavutettavissa.

Mitä tämä tarkoittaa huumausaineongelmalle? Karkeimmin arvioituna se tarkoittaa sitä, että sota huumausaineita vastaan on hävitty. Yhteiskunnalla ei ole keinoja taistella tällaista vastaan. Poliisin resursseja vähennetään jatkuvasti ja samalla myös poliisin keinoja taistella tätä ongelmaa vastaan kutistetaan. Kaikki ne toimivat vain ja ainoastaan pahuuden piikkiin.

Millaiseen tilanteeseen tämä johtaa? Ehkä sellaiseen, mikä meillä oli joskus ennen. Huumausaineita oli joka paikassa. Minkä tahansa töllin ja torpan lääkekaapissa. Se ottaa, joka haluaa ja mihin haluaa.

Marko Kilpi

Marko Kilpi on poliisi ja kirjailija, palkittu dekkaristi. Hän tutkiskelee elämää ja sen ilmiöitä suoraan silmästä silmään niin poliisin kuin myös nelilapsisen perheenisän näkökulmasta. Kilpi vuorottelee tällä kolumnipaikalla Janne Riiheläisen, Sinikukka Saaren ja Juho Saaren kanssa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Puoli seitsemän

Nämä ovat suomen kielen vaikeimmat sanat – ne tietää jokainen bussimatkustaja

NHL

Voittomaalin tehnyttä Lainetta odottaa harvinainen vapaapäivä – toivoi Selännettä pelitoveriksi golfkentälle

Musiikki

Uudistunut ABREU ei enää automaattisesti herää tarkistamaan listasijoitustaan, kun Spotify on päivittynyt:

"Ennen se määritteli mun päivän"

Turvapaikanhakijat

Turvapaikanhakijoiden ikätestit romahtivat – syynä alaikäisten tulijoiden vähäisyys