Wreden suku yritti ostaa historiallisen kartanonsa takaisin – "Se olisi ollut pieni pelastusoperaatio"

Anjalan kartanossa allekirjoitettiin vuonna 1788 Ruotsin ja Venäjän sodan lopettamista vaatinut vetoomus. 

kartanot
Anjalan Kartano Kouvolassa.
Miina Sillanpää / Yle

Valtio etsii uutta omistajaa historiallisesti merkittävälle Anjalan kartanolle. Kartanossa allekirjoitettiin Ruotsin ja Venäjän sodan lopettamista vaatinut niin sanottu Anjalan liittokirja vuonna 1788.

Senaatti-kiinteistöt on löytänyt tarjouskilpailun kautta yhden sopivan ostajaehdokkaan, jonka kanssa käydään lähiviikkoina neuvotteluja.

Myös paikallinen Regina-säätiö osallistui tarjouskilpailuun, mutta ei rahallisesti korkeimmalla tarjouksella.

Säätiön perusti kartanon entiseen omistajasukuun kuuluva ja vuonna 1828 kuollut Rabbe Gottlieb Wrede, jonka synnyinkoti Anjalan kartano oli.

– Osallistuimme tarjouskilpailuun, koska haluaisimme, että kartano voisi jatkossakin olla Ankkapurhan kulttuurisäätiön kautta Anjalan nuorisokeskuksen käytössä. Kyse on ollut ikään kuin pienestä pelastusoperaatiosta, sanoo Regina-säätiön hallituksen puheenjohtaja Rabbe-Holger Wrede.

Regina-säätiön mukaan sen tarjous oli kokonaisuus, jossa aiempaa nuorisokeskuksen toimintaa kartanossa olisi voitu kehittää ja suunnitella pitkäjänteisesti.

Säätiön ideana oli myös, että kartano olisi avattu kulttuurimatkailijoille ja paikallisille asukkaille nähtävyytenä.

Kartano täynnä historiaa

Anjalan kartano oli Wreden suvun omistuksessa 1600-luvulta vuoteen 1837 asti.

– Se on kantakartano, jonka kautta suku tuli tänne 1600-luvulla, sanoo Rabbe-Holger Wrede.

Kartano sijaitsee Kymijoen rannalla, Ankkapurhan kosken tuntumassa. Kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa.

Kartanossa vuonna 1788 allekirjoitettu Anjalan liittokirja oli 113 upseerin allekirjoittama vetoomus Venäjän sodan lopettamiseksi. Upseerit lähestyivät kirjeitse Venäjän keisarinnaa Katariina II:ta ja kertoivat vetäneensä joukkonsa Ruotsin puolelle rauhantahtoisuuden osoituksena.

Anjalan liitto on saanut nimensä upseerien kokouspaikkana olleesta Anjalan kartanosta.

Turun rauhan 1743 jälkeen Kymijoki toimi Ruotsin ja Venäjän välisenä rajajokena aina vuoteen 1809 saakka.

Kartano palautui valtiolle vuonna 1907 ja vuonna 1953 sen hallinnointi sekä hoito siirrettiin Museovirastolle. Kartanomuseo suljettiin vuonna 2010.

– Paras jatko kartanolle olisi yleishyödyllisessä käytössä, arvioi Wrede kartanon tulevaisuutta.