Kuka lopulta saa päättää Britannian EU-erosta? Korkein oikeus pui Brexitin kohtaloa

Korkeimman oikeuden päätös voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti Britannia voi erota unionista ja miten se jatkossa järjestää suhteensa unioniin.

Ulkomaat
Mielenosoittajia korkeimman oikeuden edustalla Lontoossa
Mielenosoittajat kokoontuivat korkeimman oikeuden eteen Lontoossa maanantaina.Andy Rain / EPA

Britannian ylimmät lainvalvojat ovat aloittaneet nelipäiväisen istunnon, jonka jälkeen he linjaavat, päättääkö EU-erosta maan hallitus vai parlamentti.

Korkein oikeus on koolla, koska pääministeri Theresa Mayn hallitus valitti marraskuisesta ylioikeuden linjauksesta. Ylioikeuden mukaan hallitus ei voi aloittaa eroprosessia ilman parlamentin päätöstä.

1. Miksi hallitus voisi päättää asiasta yksin?

Hallitus valitti ylioikeuden päätöksestä, koska se voi mielestään käynnistää eroprosessin ilman parlamentin hyväksyntää. Se perustelee kantaansa ikivanhoilla kuninkaallisilla valtaoikeuksilla, jotka ovat parlamentaarisessa monarkiassa siirtyneet hallitukselle.

Näiden oikeuksien perusteella hallitus voi päättää ulkosuhteista ja kansainvälisistä sopimuksista. Hallituksen mukaan EU-erossa on kyse niistä.

2. Miksi tarvittaisiin parlamentin päätös?

Vastapuolen mielestä hallitus ei voi yksin päättää EU-erosta. He katsovat, että Brexitillä olisi välittömiä vaikutuksia kansalaisten oikeuksiin kuten vapaaseen liikkumiseen EU-maissa.

Koska kyse on kansalaisten oikeuksista ja maan laeista, EU-erosta on päätettävä Britannian parlamentissa. Ylioikeus asettui tälle kannalle marraskuisessa päätöksessään (siirryt toiseen palveluun), jossa se linjasi, että eroprosessissa käytetään parlamentille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa.

3. Milloin korkein oikeus antaa päätöksensä?

Britannian korkein oikeus käsittelee hallituksen valitusta neljän päivän ajan. Poikkeuksellisesti kaikki 11 tuomaria osallistuvat päätöksentekoon. Tätä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1876.

Koska Britanniassa ei ole kirjoitettua perustuslakia, korkein oikeus joutuu ratkaisussaan tukeutumaan vanhoihin käytäntöihin ja oikeuden ratkaisuihin. Sen odotetaan antavan päätöksensä ensi vuoden alussa.

4. Miten päätös voi vaikuttaa Brexitiin?

Pääministeri Theresa Mayn hallitus haluaa aloittaa viralliset eroneuvottelut ennen maaliskuun loppua. Jos hallitus voittaa valituksensa, se aloittaa eroprosessin suunnitellusti ilman parlamentin hyväksyntää.

Jos korkein oikeus asettuu samalle kannalle kuin ylioikeus eli päättää, että eroon tarvitaan parlamentin lupa, hallituksen tilanne on monimutkaisempi. Paljon riippuu siitä, miten korkein oikeus perustelee päätöstään.

Yksinkertaisemman vaihtoehdon mukaan korkein oikeus linjaa, että parlamentin on päästävä äänestämään Brexitistä. Tässä tapauksessa hallitus antaa lyhyen säädösehdotuksen, josta parlamentti äänestää kyllä tai ei.

Britannian kesäkuun kansanäänestys oli neuvoa-antava eli se ei ollut oikeudellisesti sitova. Se on kuitenkin poliittisesti sitova, joten parlamentti ei äänestäisi Brexitiä vastaan.

Korkein oikeus voi myös linjata, että hallituksen on annettava parlamentille laajempi tilaisuus käsitellä EU-eroa. Tässä tapauksessa parlamentti voisi asettaa Brexitille jotain ehtoja tai antaa hallitukselle ohjeistuksia siitä, minkälaisen eron britit haluavat.

Korkeimman oikeuden ratkaisulla voi siis olla merkittäviä vaikutuksia siihen, miten britit jatkossa järjestävät suhteensa Euroopan unionin kanssa. Jos parlamentti pääsee mukaan linjaamaan EU-eroa, se voi pehmentää Brexitiä.

Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston Eurooppa-oikeuden professoria Jukka Snelliä.