1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perheet

Hankala lapsi, missä vika? Isä ja äiti oivaltavat omat virheensä perhekoulussa

Vanhempien täytyy muuttaa käytöstään, jotta lapsen käytös muuttuu, kerrotaan Kajaanin perhekoulusta. Isä ja äiti hoksaavat tämän yleensä puolivälissä kymmenen viikon jaksoa.

perheet
Lapsi murjottaa kaupassa karkkihyllyn edessä.
Asioiden kieltäminen voi aiheuttaa lapsissa pettymyksen tunteita. Rajojen asettaminen on tärkeätä. Arkistokuva.Sini Salmirinne / Yle

Apuna oli jo terapiatyynyt ja hypistelypallotkin, mutta Tiinan lapsi ei malttanut olla paikoillaan esikoulussa.

Keskittymisvaikeudet aiheuttivat esimerksi sitä, että tehtävien tekeminen oli hankalaa. Sitten esikoulusta tuli ehdotus. Lapsen kanssa voisi osallistua Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämään perhekouluun.

Yhtäkkiä arki alkoi sujumaan paremmin. Tärkeänä oivalluksena Tiina ymmärsi, että hänen pitää muuttua, jotta lapsen käytös muuttuu.

Yksi esimerkki on yksinkertaisesti ajan viettäminen lapsen kanssa. Tiina ryhtyi leikkimään ja värittämään lapsensa kanssa. Tämän jälkeen lapsi haki vähemmän huomiota kielteisen käytöksen kautta.

– Kun pyytämättä annetaan aikaa, niin lapset ovat nätimmin muun ajan. Eli tämä on sellaista vanhemman aktivointia, Tiina kertoo.

Vanhemmat käyvät koulua

Hoksaus tapahtuu yleensä noin puolivälissä perhekoulun kymmenen viikon jaksoa, kertoo Kainuun soten perheneuvolan päällikkö Markku Herrala.

– Vanhemmat havaitsevat, että hehän tässä koulua käyvät, Herrala naurahtaa.

Perhekoulun alussa vanhemmat yhä voivat todeta, että odottavat muutosta lasten käyttäytymisessä. Muutos täytyy tapahtua kuitenkin vanhemmassa itsessään.

Käymme tätä keskustellen läpi, että mitä lapsen näkökulmasta voi tarkoittaa. Tulee hirveän monta asiaa, jos on vaikeutta ottaa monta kehotusta kerrallaan

Helena Saari

Kainuun perhekeskusvastaava Helena Saari kertoo, että toista ihmistä on hankala muuttaa. Lapsi omaksuu vanhemman tarjoamia toimintamalleja ja yksi syy huonolle käytökselle voi olla, ettei huomiota saa muuten.

– Varmaan hyvin yleisesti voi ajatella, että ainahan on niin, että ei voida muuttaa kuin omaa toimintaamme ja käytöstämme, Saari avaa.

Markku Herrala ja Helena Saari
Perheneuvolan päällikkö Markku Herrala ja perhekeskusvastaava Helena Saari.Elisa Kinnunen / Yle

Perhekoulu on käytännössä maksuton kymmenen viikon kurssi, jossa tavoitteena on vanhemman ja lapsen välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen kehittyminen ja sen tukeminen. Se toimii useassa eri kaupungissa ja kunnassa. Kainuussa perhekoulu on suunnattu viime vuosina 4–7-vuotiaille lapsille.

Perhekoulussa haetaan keinoja esimerkiksi siihen, kuinka ylivilkkaan tai muuten haastavan lapsen käyttäytymistä voidaan ohjata ja näin auttaa lasta. Diagnoosia ei tarvitse olla. Lapset toimivat omassa ryhmässä leikin kautta oppien ja vanhemmat keskustelevat vertaistukiryhmässä ja saavat myös kotitehtäviä.

Aluksi voi syntyä ongelmia

Neuvot ovat perhekoulussa usein hyvin yksinkertaisia, kertoo Markku Herrala.

– Avaamme, että lapsen kanssa ollaan katsekontaktissa ja sanotaan selkeästi ja lyhyesti asiat, nimenomaan lapselle ymmärrettävällä tavalla, Herrala kertoo.

– Myös tunneilmaisuun kiinnitetään huomiota, koska monesti lapsen käytöksen takana on tunnetila, joka näkyy käyttäytymisessä. Autamme lasta sanoittamaan omia tunteita, Herrala kertoo.

Tulee paljon tilanteita, että harjoittelemme vuoronsa odottamista ja pettymyksen sietämistä.

Helena Saari

Myös asioiden kääntäminen myönteisiksi auttaa. Herralan mukaan voi olla yllättävän vaikuttavaa, jos vanhempi löytää yhdenkin asian, josta lasta voi kiittää. Kiitos tulisi antaa myös katsekontaktissa.

Yksi esimerkki myönteisestä näkökulmasta on sisällä juokseminen.

– Useimmiten sanotaan, että älä juokse, mutta voi sanoa, että kävele, Herrala ohjeistaa.

Herrala kuitenkin alleviivaa, että myös kieltämistä tarvitaan. Se on olennainen osa kasvatusta, mutta senkin voi tehdä rakentavalla tavalla. Rajojen asettaminen on kuitenkin tärkeää.

Vinkit ovat yksinkertaisia

Vanhemmat saavat perhekoulussa myös kotitehtäviä. Jos tapaamisessa on teemana vuorovaikutus lapsen kanssa, niin kotitehtävänä voidaan harjoitella selkeitä käskyjä, kertoo Kainuun perhekeskusvastaava Helena Saari.

Vanhempi on saattanut tottua kehottamaan lasta monilla kommenteilla. Jos ollaan lähdössä kauppaan ja lapsi on leikkimässä, ei kannata sanoa heti, että lopetatko leikit, keräätkö lelut ja tuletko pukemaan, niin lähdetään, Saari kertoo.

– Käymme tätä keskustellen läpi, että mitä tilanne lapsen näkökulmasta voi tarkoittaa. Jos samalla kertaa tulee hirveän monta asiaa, lapsen voi olla vaikea ottaa monta kehotusta kerrallaan, Saari sanoo.

Useimmiten sanotaan, että älä juokse, mutta voi sanoa, että kävele.

Markku Herrala

Näin käy erityisesti silloin, jos lapsen on muutenkin vaikea käsitellä monta kehotusta kerrallaan.

Vaikka vastuu on vanhemmalla, myös lapset oppivat käytösmalleja Perhekoulussa leikin kautta. Kajaanissa lapsien ryhmässä käytössä on esimerkiksi tarkka aikataulu.

– Tulee paljon tilanteita, että harjoittelemme vuoronsa odottamista ja pettymyksen sietämistä. Leikki on kuitenkin kaikista tärkeintä ja sen kautta lapset oppivat ja opettelevat paljon monenlaisia asioita, Helena Saari kertoo.

Aikuisille vertaistuki on olennaista, Markku Herrala kertoo. Usein vanhemmat verkostoituvat ja oppivat toisiltaan myös kurssin jälkeen.

– Kuulee kokoontumisissa, että kun viime kerralla sanoit, niin olen kokeillut samaa juttua lapseni kanssa, Herrala avaa.

– Se on tunnustus kyseiseltä vanhemmalta sille toiselle vanhemmalle. Ja miksi kaikkea lukisi ja oppisi kirjoista tai epäonnistumisen kautta? Kun on toiminut toisella, niin voi ehkä toimia minullakin.

Tiinan nimi on muutettu.

Lue seuraavaksi