Korvatulehduksen hoito voi riippua siitä, millä lääkärillä käyt – osa hoitaa varmuuden vuoksi

Joku lääkäreistä hoitaa korvatulehduksen automaattisesti antibiooteilla, toinen odottelee, josko tulehdus paranisi itsekseen. Kaikki eivät ole edes yhtä mieltä siitä, onko korva tulehtunut.

korvatulehdus
lääkäri tutkii lapsen korvaa
Päivi Meritähti / Yle

Vanhemmat vievät herkästi korvaansa valittavan lapsen lääkärin vastaanotolle. Aiemmin oletuksena oli, että kotiin tullaan antibioottikuurin kanssa. Nyt tilanne on toinen.

Sekä yksityisellä puolella Terveystalossa että julkisella puolella Satakunnan keskussairaalassa työskentelevä lastenlääkäri Jyrki Lähde on havainnut tilanteen muuttuneen vähitellen 20 vuoden aikana. Nykyään lääkäri voi joutua vakuuttelemaan vanhemmille, että antibiootit olisivat tietyissä tilanteissa tarpeellisia.

Lähde pitää yleisen asenteen muuttumista hyvänä asiana. Hän luottaa tutkimuksiin, joiden mukaan iso osa korvatulehduksista paranisi itsekseen. Siitä huolimatta moni kotiutuu myös hänen vastaanotoltaan reseptin kanssa.

Antibioottilääkityksen aikana oireet ja välikorvan erite häviävät nopeammin.

Lastenlääkäri Jyrki Lähde

– Antibioottilääkityksen aikana oireet ja välikorvan erite häviävät nopeammin. Jos lapsi on juuri nyt erittäin kipeä ja korva on selkeästi märkivä, valitsen yleensä hoidoksi antibiootin. Päätös tehdään silti vastaanotolla yhdessä vanhempien kanssa.

Antibiooteilla vaikea suhde suoliston kanssa

Vaikka asenne antibiootteja kohtaan on muuttunut, toivoo osa vanhemmista edelleen lääkityksen aloittamista. Silloin päätökseen saattavat vaikuttaa ulkolääketieteelliset asiat. Jyrki Lähteen vastaanotolla puheeksi on otettu muun muassa lähestyvä etelänmatka tai muu vastaava tarve päästä tulehduksesta nopeasti eroon.

Liian kevyesti antibiootteja ei Lähteen mukaan kannattaisi ottaa käyttöön.

Ei ole varmuudella tiedossa, mitä ne saavat aikaan pidemmällä tähtäimellä vaikkapa suoliston bakteerikannassa.

Lastenlääkäri Jyrki Lähde

– Ei ole varmuudella tiedossa, mitä ne saavat aikaan pidemmällä tähtäimellä vaikkapa suoliston bakteerikannassa.

Esimerkiksi Mehiläisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Harri Reunanen on tehnyt lastenlääkärin kanssa yhteisen linjauksen siitä, että alle 1-vuotiaille antibiootteja ei herkästi tarjota.

– Jos yleisoireita ei ole, jäämme mieluummin seuraamaan kuin laitamme antibioottikuurille. Pienillä lapsilla antibioottiripuli on rajoittavimpia tekijöitä.

Onko korvassa oikeasti hoitoa vaativa tulehdus?

Vaikka osa lääkäreistä kirjoittaa antibioottireseptin edelleen varsin herkästi, eivät kaikki vanhemmat niele päätöstä. Jyrki Lähteen mukaan ei ole ollenkaan tavatonta, että korvaa käydään näyttämässä myös toisella lääkärillä.

– Kun useampi lääkäri katsoo samaan korvaan, eivät he välttämättä ole samaa mieltä asiasta. Onkin iso ero siinä, mitä lääkärit kutsuvat korvatulehdukseksi.

Tällä toteamuksella Lähde viittaa siihen, että joskus diagnoosi tehdään hätiköidysti.

– On tilanteita, joissa vastaanotto tapahtuu tiukalla aikataululla, eikä esimerkiksi täynnä vaikkua olevia korvia ole aikaa puhdistaa. Jos korvassa nähdään jotain epämääräistä, on yksilöllistä kutsutaanko sitä korvatulehdukseksi. Diagnoosin varmuusasteita onkin väistämättä aika paljon.

Harri Reunanen allekirjoittaa tämän näkemyksen.

– Pienet lapset ovat sellaisia karvakorvia, että todellisen tilanteen näkeminen karvoihin tarttuneen sitkeän vaikun takaa on haastavaa. Usein lapset pistävät myös vastaan ja liikkuvaan maaliin osuminen on vaikeaa.

Terveyskeskuksessa puutteet todellisia

Terveyskeskuksessa lastenlääkärin ja korvalääkärin väitteisiin suhtaudutaan ymmärtäväisesti. Porin perusturvan terveyskeskuslääkäri Maria Tiusanen myöntää, että vääriä diagnooseja voi syntyä.

Monesti lievät tulehdukset paranisivat itsekseen.

Terveyskeskuslääkäri Maria Tiusanen

– Joskus näin voi käydä. Ennen kaikkea ongelmallista on, että monesti lievät tulehdukset paranisivat itsekseen ja olisi mukava ottaa lapsi kontrolliin parin päivän päästä. Siihen meillä ei käytännössä ole mahdollisuutta. Siksi useimmiten päädytään antibioottihoitoon.

Tiusanenkaan ei suosittele kevyesti antibioottien syömistä. Jos lapsi pärjää kipulääkkeillä, voivat vanhemmat tarkkailla tilannetta kotona parin päivän ajan ja jättää kuurin käyttämättä. Resepti kuitenkin kirjoitetaan siltä varalta, että tulehdus vaatii hoitoa.

Yleislääkärin voi olla vaikea tehdä päätöstä lääkityksen tarpeellisuudesta vastaanoton aikana. Vastaan pistävien lasten lisäksi haastetta aiheuttavat välineet. Terveyskeskuslääkäreillä on käytössään pääsääntöisesti korvalamppu, kun taas korvalääkäri pystyy tarkastelemaan tilannetta suurentavan mikroskoopin turvin.

Vaikka erikoislääkärin välineistä onkin apua, ei Harri Reunanen yritä haalia kaikkia potilaita korvalääkärin vastaanotolle.

– Suurin osa lasten korvatulehduksista todetaan perusterveydenhuollossa ja se on ihan OK. Ei hoitoa tarvitse keskittää korvalääkärille.

Reunanen toivoo, että yleislääkäri ohjaisi potilaat eteenpäin sellaisissa tapauksissa, joissa varman diagnoosin tekeminen ei onnistu. Tiusasen mukaan näin tehdään erityisesti silloin, kun korvatulehdukset ovat toistuvia tai joudutaan harkitsemaan putkitusta.

"Kitarisojen leikkauksesta ei hyötyä"

Harri Reunanen on tavannut useita potilaita, jotka ovat tulleet korvalääkärin vastaanotolle vasta siinä vaiheessa, kun putkitus on otettu puheeksi. Silloin päätöksen tekeminen on vaikeaa, koska lääkäri ei voi varmaksi sanoa, minkälaisia diagnooseja taustalla on ollut. Ei ole lainkaan tavatonta, että arvioitava korva näyttää kyseisellä hetkellä täysin siistiltä.

Putkitusta käytetään nykyään yleisesti pitkittyneiden korvatulehdusten hoidossa. Se on Reunasen mukaan varsin tehokas keino ehkäistä uusia tulehduksia ja helpottaa korvatulehduskierteessä olevien elämää. Putkitus on käytännössä syrjäyttänyt hoitomuotona kitarisojen poiston.

Kitarisojen poisto on todettu useissa tutkimuksissa turhaksi toimenpiteeksi pelkästään korvatulehdusten hoidossa.

Korvalääkäri Harri Reunanen

– Kitarisojen poistoleikkaukset ovat vähentyneet murto-osaan siitä, mitä ne olivat kymmenen vuotta sitten. Leikkaus on todettu useissa tutkimuksissa turhaksi toimenpiteeksi pelkästään korvatulehdusten hoidossa. Siksi leikkaukset ovatkin jääneet nyt jossain määrin historiaan.

Reunanen pitää putkitusta suositeltavana, mutta ei sitäkään kaikissa tapauksissa välttämättömänä toimenpiteenä.

– Sillä pelataan käytännössä aikaa ja saadaan vähennettyä alttiutta korvatulehduksille. Kolmen vuoden iässä tulehdukset alkavat kuitenkin useimmissa tilanteissa vähentyä jo itsekseenkin.