Pandan söpöys voi hämätä – hoitajat varovat Kiinan ulkosuhteita hoitavia villipetoja

Pandat mutustelevat laiskanoloisesti bambunversojen ydintä, mutta hitaus ja söpöys ovat vain pintaa.

pandat
Moni pennuista päätyy lainaksi maailmalle.
Moni pennuista päätyy lainaksi maailmalle.Mika Mäkeläinen / Yle

CHENGDU Pandojen ruoka-aikaan on oltava tarkkana. Hoitaja Zhang Yue ei koskaan käännä pandoille selkäänsä, eikä uskalla edes samaan häkkiin niiden kanssa.

– Pandojen ulkonäön takia ihmisillä on se harhaluulo, että pandat olisivat söpöjä. Todellisuudessa ne ovat villipetoja, Zhang sanoo.

Pandapesueen äiti Jing Jing ei näytä kovin villiltä pedolta. Se köllöttelee raukeana häkkinsä nurkassa pandojen tutkimuskeskuksessa Chengdussa, eikä edes vilkuile viereistä häkkiä siivoavaa Zhangia.

Jing Jingin kaksi yksivuotiasta pentua jaksavat vielä olla uteliaita. Ne ojentavat käpäliään häkin kalterien välistä ja kiipeilevät niitä pitkin.

Hoitaja Zhang Yue menossa pandojen häkkiin.
Hoitaja Zhang Yue menossa pandojen häkkiin.Mika Mäkeläinen / Yle

Kun Zhang on siivonnut häkin, hän asettelee tuoretta, valmiiksi pilkottua bambua kahteen kasaan lattialle. Toinen on vain pennuille. Näin pandoille ei tule sukupolvien välistä riitaa ruuasta.

Zhang poistuu häkistä, sulkee ulko-oven ja aukaisee kahden häkin välisen portin. Ruoka houkuttelee pandaperheen naapurihäkkiin ja Zhang pääsee siivoamaan pandakaksion toisen puolen.

Pandan elämä on täynnä riskejä

Isopandat elävät täysihoidossa Chengdu Research Base of Giant Panda Breeding -keskuksessa miljoonakaupungissa Sichuanin maakunnassa Kiinan keskiosassa. Kaupungissa sijaitsevan pandojen tutkimuskeskuksen tarkoituksena on kasvattaa eläimiä mahdollisimman hyvin ja saada ne lisääntymään.

Tutkimusta ja suojelua tarvitaan, sillä pandojen elämään mahtuu vaikeuksia joka käänteessä. Naaraiden kiima-aika on lyhyt ja pandojen lisääntyminen vaikeaa.

Keinosiemennystä on opittu entistä paremmin, mutta toimenpidettä on arvosteltu raa’aksi ja pandojen kohtelua muutenkin huonoksi (siirryt toiseen palveluun).

Pandoja syntyy nykyisin vankeudessa paljon, mutta moni niistä myös kuolee nuorena.

Tänä vuonna julkisuuteen ei ole kerrottu pentukuolemista. Chengdussa tämän vuoden aikana syntyneistä pandoista otettiin yhteiskuva, jossa oli 23 pandanpentua. Lisäksi neljä pandaa on viety ulkomaille. Ainakin sen verran elossa olevia pentuja siis on.

Aikuinen panda Chenun pandatarhan sisähäkissä.
Aikuinen panda Chengdun pandatarhan sisähäkissä.Mika Mäkeläinen / Yle

Jos panda selviää aikuiseksi, sen kouluttaminen pärjäämään omillaan villissä luonnossa on niin vaikeaa, että sitä yritetään vain harvoin. Moni vapautettu panda onkin kuollut tai jouduttu palauttamaan ihmisten hoteisiin.

Viimeksi lokakuun lopulla Kiinassa päästettiin vapauteen kaksi pandaa. Niillä on GPS-panta, joten niiden selviytymistä pystytään seuraamaan reaaliajassa.

Isopandat eivät enää uhanalaisia

Pandojen suojelu on onnistunut hyvin. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kertoi syyskuussa, etteivät isopandat ole enää ”erittäin uhanalaisia”, mutta että niiden asema on edelleen ”vaarantunut”.

Isopandoja esiintyy luonnossa hyvin pienillä ja pirstaleisilla alueilla Sichuanin, Gansun ja Shaanxin maakunnissa. Luonnonvaraisten isopandojen määrä on lähtenyt kasvuun, koska metsiä on istutettu lisää.

Pandojen hoitaja Zhang Yue on kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta.

– Pandojen elinympäristö voi huonommin kuin ennen, koska ihminen on tuhonnut sitä sekä bambumetsiä, Zhang sanoo.

Zhangin mukaan pandahoitajan työssä tarvitaan samaa rakkautta kuin minkä tahansa lajin pienokaisten kanssa

Pandatarhan hoitaja Zhang Yue.
Pandatarhan hoitaja Zhang Yue.Mika Mäkeläinen / Yle

.

– Kohtelemme pandoja rakkaudella, vastuullisesti ja huolellisesti. Kun pandoja viedään muualle, kuten ulkomaille, tulevien pandahoitajien on käytävä täällä ensin koulutuksessa, Zhang sanoo.

Hoitajat tietysti myös puhuvat pandoille – kiinaksi. Syksyllä tuli kuulemma ongelmia, kun Atlantasta Yhdysvalloista saatiin takaisin siellä syntyneitä pandapentuja.

Kiinan mediassa kerrottiin pandakaksosten kulttuurishokista, kun paikallinen ruoka ei maistunut eivätkä pandat liioin ymmärtäneet kiinaa.

Pandat markkinoivat Kiinaa maailmalla

Pandakarhujen suojelu on Kiinan luonnonsuojelun ykköstavoitteita, koska pandat sattuvat olemaan niin söpöjä, ja siksi hyödyllisiä myös valtion suhdetoiminnassa.

Pandat ovat Kiinan valtion omaisuutta ja ulkomaille niitä annetaan vain vuokralle. Vuokrasopimusten yksityiskohtia ei julkisteta, mutta pandapariskunnan vuosivuokran kerrotaan olevan keskimäärin miljoonan euron luokkaa.

Tulot käytetään pandojen suojeluun.

Tyyriistä hinnasta huolimatta pandat ovat haluttuja pitkin maailmaa, koska niistä tulee oitis eläintarhojensa superjulkkiksia, jotka lisäävät pääsylipputuloja. Pandojen terveydentilaa ja lisääntymistä seurataan tiiviisti ja niiden loikoilua voi toisinaan tuijottaa vaikka vuorokauden läpeensä nettikameran kautta (siirryt toiseen palveluun).

Turistien pandamuotia.
Turistien pandamuotia.Mika Mäkeläinen / Yle

Siksi pandoja toivotaan myös Ähtärin eläintarhan vetonaulaksi.

Kiinan viranomaiset eivät halunneet kommentoida Ylelle mitään pandaneuvotteluista Suomen kanssa, koska asia on vielä kesken. Hoitaja Zhangillakaan ei ole tietoa, että Chengduun olisi tulossa suomalaisia hoitajakoulutettavia.

Pandoja paijataan vain suhteilla

Chengdun tutkimuskeskuksen ulkotiloissa kaksi puolen vuoden ikäistä pandaa laahustaa pikkupandojen aitauksessa.

Jalat eivät vielä kanna, mutta kömpelöt ryömintäyritykset johtavat yleisön ihaileviin kohahduksiin – ja loputtomaan valokuvaukseen. Pennut eivät näytä olevan huomiosta moksiskaan.

Pandoja ei enää nykyisin anneta yleisön paijattavaksi – aiemmin tästä etuoikeudesta myös rahastettiin.

Eräs kiinalaisseurue kuitenkin viedään kulissien taakse. Keski-ikäinen mies saa pienen pandan syliinsä ja hetki ikuistetaan kameralle. Käytävällä kuiskutellaan hiukan nolona selitykseksi, että mies tuntee tarpeeksi vaikutusvaltaisia ihmisiä.

Pandatarhan pennut opettelevat ryömimään.
Pandatarhan pennut opettelevat ryömimään.Mika Mäkeläinen / Yle

Suhteista on kyse myös Suomen pandahankkeessa. Ensimmäinen edellytys pandojen saamiseksi on, ettei maiden suhteissa ole suurempia ongelmia.

Kiinalle söpöt pandat ovat paitsi kansallinen ylpeydenaihe, myös pandadiplomatiaa: riskitöntä ja tuottoisaa julkisuuskuvan kiillotusta. Usein pandalainat ovat kytkeytyneet suuriin kauppasopimuksiin.

Tarkennus 9.12. kello 12.15: Mika Mäkeläisen tapaamat pandat asuvat Chengdu Research Base of Giant Panda Breeding -laitoksessa, eivätkä Suomeen tuotavat pandat tule sieltä.