Miksi some täyttyi heti Imatran tragedian jälkeen huhuista? Näin vastaavat trolli, ulkoministeriö ja poliisi

Ulkoministeriö arvioi, että trollaajien tarkoitus sunnuntaina oli vahingoittaa Suomen ja Venäjän suhteita.

Kotimaa
Suomen liput puolitangossa
Ville Toijonen / Yle

Heti Imatran kolmoissurman jälkeen sunnuntaina sosiaalisessa mediassa, keskustelupalstoilla ja niin sanotussa valemediassa alkoi levitä tapahtuneesta runsaasti virheellistä, valheellista ja arkaluontoista tietoa.

Tämä ilmiö on Poliisihallituksen mukaan tullut Suomeen jäädäkseen.

Laajojen yleisöjen saavuttaminen: some-tilien, blogien ja sivustojen perustaminen sekä kommentointi on helppoa nopeaa ja näppärää.

Trolli: Nautin huijaamisesta

Twitteriin perustettiin valeprofiileja, joilla väitettiin englanniksi, suomeksi ja venäjäksi, että uhrit ovat venäläisiä ja motiivina olisi uhrien etninen tausta.

Trolli eli väärää tietoa levittänyt taho väitti myös, että ampuja olisi ollut aiemmin töissä Puolustusvoimissa.

Poliisi kiisti valheet heti jyrkästi.

Yle tavoitti yhden valetilin käyttäjän maanantaina Twitterissä. Hän ei suostunut kertomaan henkilöllisyyttään, eikä sitä ole voitu jäljittää. Hän poisti valetilin heti sen jälkeen, kun oli kertonut Ylelle ajatuksiaan.

Tavoitettu ihminen väittää olevansa yli 30-vuotias pääkaupunkiseudulla asuva yksinäinen ja syrjäytynyt mies. Motiivikseen hän kertoo sen, että hän nauttii huijaamisesta ja pitää sitä helppona.

Ulkoministeriö: tarkoitus vahingoittaa Suomea

Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen arvioi, että Twitter-trollaamisen motiivi sunnuntaina oli vahingoittamistarkoitus.

– Tarkoitus oli vahingoittaa Suomea ja mahdollisesti Suomen suhdetta toiseen valtioon ja ehkä toisen maan kansalaisiin. Oli joitakin Twitter-tilejä ja yksittäisiä viestejä, joissa oli viittauksia Venäjään ja venäläisiin. Viestit olivat todella aggressiivisia.

– Venäjäksi liikkui sellaista tietoa, että Suomen rajaseudulla tapahtuneet surmat voivat olla merkki Donbass-ilmiön syntymisestä. Venäläiset voivat ajatella, että Donbass-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että paikallista vähemmistöä pitää lähteä suojelemaan, voimakeinoinkin, Vesa Häkkinen kertoo esimerkin tahallisesta väärästä tiedosta.

Hän osallistui itse Twitter-keskusteluun sunnuntaina huomauttamalla, että nyt on väärää tietoa liikkeellä.

– Viranomaisten täytyy aktiivisesti tuoda tieto sinne, missä ihmiset ovat, Häkkinen sanoo.

Häkkinen muistuttaa, että yleensä informaatiovaikuttamisen tarkoitus on luoda hämmennystä ja savuverhoa sekä pahimmillaan estää päätöksenteko. Hän arvioi yleisellä tasolla, että joskus trolli on myös narsisti, joka haluaa vain yksinkertaisesti vaikuttaa tavalla tai toisella.

Twitterissä trollaus tapahtui sunnuntaina kolmella kielellä: suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Myös poliisi palveli ulkomaalaisia medioita useilla kielillä, koska poikkeuksellinen Imatran kolmoissurma oli kansainvälinen uutinen. Poliisihallituksesta ei haluttu maanantaina arvioida trollaajien motiiveja.

Poliisi: Entä, jos arvauksesi osuukin väärään?

Useissa Facebookin keskusteluryhmissä levitettiin huhuja ja joissakin myös kuvia uhreista.

Etelä-Saimaa lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) paikallisessa Facebookin keskusteluryhmässä julkaistiin uhrien kuvia ja arvailuja tekijän henkilöllisyydestä. Paikallinen nettipoliisi vetosi ryhmässä, että henkilöihin kohdistuvat viestit osoitettaisiin suoraan poliisille. Keskustelu suljettiin väliaikaisesti huhujen takia.

Myös valemedian sivuilla ja useilla keskustelupalstoilla julkaistiin sunnuntaina uhrien ja myös ampujaksi väitetyn ihmisen kuvia ja nimeä.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kommentoi uhrien kuvien julkaisua:

– Kehotan ihmisiä miettimään, miltä se tuntuisi itsestä, että omaisia olisi menehtynyt ja heidän kuviaan henkirikoksen uhrina jaettaisiin.

Epäillyn ampujan henkilöllisyyden arvailu voi aiheuttaa jopa vaaraa:

– Kun kansalaiset lähtivät Bostonin maratonin pommi-iskun yhteydessä jäljittämään epäiltyjä, syntyi tilanteita, joissa täysin syyttömät ihmiset syyllistettiin. Siitä aiheutui heille monenlaisia murheita: esimerkiksi turvallisuusuhka, koska oli epäiltävissä kostotoimenpiteitä. On syytä jättää tällaiset pohdinnat viranomaisille, Luotonen sanoo.

Myös ampujan motiivista käytiin keskustelua useilla keskustelupalstoilla, ja siitä on kirjoitettu mielikuvituksellisia kirjoituksia, joita voidaan salaliittoteorioiksikin kutsua.

Koska valehteleminen ei ole Suomessa kiellettyä eikä rikos, ainoa keino välttää trollausta ja väärää tietoa on kriittisyys.

– Meillä on vahva, journalistisesti riippumaton, media. Sen roolia pidän erittäin tärkeänä. Sen lisäksi meillä on luotettavat viranomaiset. Tässä on sellainen akseli, joiden tietoihin kannattaa ja pitää luottaa, Marko Luotonen muistuttaa.

_Juttua muutettu 8.12 klo. 9.15. Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen haastattelulausunto korjattu muotoon: _

_– Venäjäksi liikkui sellaista tietoa, että Suomen rajaseudulla tapahtuneet surmat voivat olla merkki Donbass-ilmiön syntymisestä. _

_Aiemmin jutussa luki, että tietoa liikkui Venäjällä. _