Uudet Pisa-tulokset: Suomen tytöt maailman toiseksi parhaita, vaikka ei edes huvita

Missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole näin näkyvä kuin Suomessa. Pojat hakeutuvat tekniikan ja tieteen aloille, vaikka tytöt olisivat heitä parempia. Alueelliset erot ovat huomattavia.

OECD
Suomalaisten Pisa-tulokset 2000-2015
Yle Uutisgrafiikka

Vielä kymmenen vuotta sitten Suomi oli Pisa-tutkimuksessa maailmanmestari. Nyt tilanne on ihan toisenlainen: vain tytöt loistavat.

Tuoreiden Pisa-tulosten mukaan Suomen tyttöjen osaaminen on noin puoli vuotta poikia edellä. Se tarkoittaa siis, että poikien pitäisi opiskella puoli vuotta ylimääräistä päästäkseen tyttöjen tasolle.

Tänään julkistetun Pisa-tutkimuksen tulokset mitattiin järjestämällä 15-vuotiaille luonnontieteitä painottavat kokeet keväällä 2015. Suomen tytöt sijoittuivat OECD-maiden välisessä listassa sijalle kaksi. Pojat sijalle kymmenen. Missään muussa tutkimuksen maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

Yhteistuloksissa Suomi on nyt kolmantena yhdessä Viron ja Kanadan kanssa. Viro on meitä edellä todella pienellä erolla.

Vertailun voittivat luonnontieteissä Singapore ja Japani. Singaporessa ollaan karkeasti laskien yhden lukuvuoden tasoa Suomea edellä.

Tytöt olisivat loistavia tekniikassa, mutta he eivät ole siitä kiinnostuneita

Pisa-tutkimuksen yhteydessä selvitettiin oppilaiden kiinnostusta koulunkäyntiin. Kävi ilmi, että vaikka Suomen tytöt pärjäävät tämänkaltaisissa testeissä keskimäärin erinomaisesti, heillä on OECD-maista kaikkein vähiten kiinnostuneita tehdä tiedettä tai tekniikkaa ammatikseen.

Samaan aikaan pojat, jotka ovat siis tyttöjä huonompia, ovat tyttöjä neljä kertaa kiinnostuneempia teknisistä aloista.

Peruskoulun perustehtävä murenee: perhetaustan vaikutusta ei saada häivytettyä

Vielä kymmenen vuotta sitten perhetaustalla ei ollut merkitystä sen kannalta, miten hyvin suomalaiset koululaiset pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa. Tämä näkyi tutkimustuloksissa selvästi ja oli poikkeuksellista moniin muihin maihin verrattuna.

Tätä saattoi pitää esimerkkinä siitä, että peruskoulu kykenee tasaamaan sen edun, minkä vanhempien korkea koulutus- tai tulotaso antaa lapsille. Nyt Suomen etu on Pisa-tutkimuksessa kadonnut.

Perhetaustan merkitys lapsen menestykselle näkyy täällä yhtä hyvin kuin OECD-maissa keskimäärin tai jopa hieman selvemmin.

Uusimaa menestyy hienosti, Länsi-Suomi huonosti

Pisa-tuloksissa tuli esiin alueellisia eroja. Länsi-Suomen oppilaiden pitäisi opiskella ylimääräisen vuoden verran saadakseen Helsingin ja Uudenmaan oppilaiden tason kiinni.

Itä-Suomi pärjäsi vain vähän Länsi-Suomea paremmin. Poikien heikko menestys laskee Itä-Suomen pärjäämistä tässä vertailussa. Eroja oli myös kaupunkien ja maaseutupaikkakuntien välillä siten, että kaupungeissa pärjättiin paremmin.

Maahanmuuttajat ovat hyötyneet Suomesta

Pisa-tutkimuksen otoksessa oli vain pari sataa maahanmuuttajaa mukana, mutta tulosten perusteella he ovat hyötyneet Suomen peruskoulusta. Kymmenen vuotta sitten maahanmuuttajien menestys Pisa-tutkimuksessa oli huonompaa kuin nyt.

Ministeri uskoo täydennyskoulutukseen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä paras tapa ehkäistä eroja koululaisten menestyksessä on opettajien täydennyskoulutus.

Hän tarkoittaa siis täsmällisesti hanketta, joka alkoi tammikuussa 2016 ja jonka tarkoituksena on uudistaa opettajankoulutusta.

Oppilaiden halukkuus tai haluttomuus oppia uutta nykyisenlaisessa koulussa selittää jonkin verran tuloksia. Tutkijat huomasivat esimerkiksi, että tytöillä on tapana käyttää tekniikkaa lukeakseen uutta. Pojat käyttävät teknologiaa “suppeammin”, mikä viittaa kaikesta päätellen viihteellisempään käyttöön.

– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.