Kreikka sai velkahelpotuksensa – Orpo: Suomen vastuut eivät kasva

Kreikka säästää jatkossa satoja miljoonia euroja vuodessa, kun lainoittajat luopuvat tiedossa olleista korkotuloista.

Kreikka
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kättelivät Brysselissä 5. joulukuuta.
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem kättelivät Brysselissä 5. joulukuuta.Olivier Hoslet / EPA

*BRYSSEL *Euromaat ovat päättäneet myöntää Kreikalle velkahelpotuksia, jotka vähentävät sen velanhoitokuluja satoja miljoonia euroja vuodessa.

Velkahelpotuksissa on kyse varsin monimutkaisesta järjestelystä, joka käytännössä alentaa Kreikan veloistaan maksamaa korkoa tulevaisuudessa. Järjestely ei kuitenkaan alenna Kreikan lainoittajien saamaa korkotuloa nykyisestään, vaan ne luopuvat jatkossa tiedossa olleesta lisätulosta.

Vaikutus korkoihin on noin kaksi prosenttiyksikköä, ja se säästää Kreikalle noin 200 miljoonaa euroa vuodessa korkokuluina. Osana helpotuksia velkojat myös siirtelevät lainojen lyhennyspäivämääriä tasoittaakseen takaisinmaksun aikataulua.

Ei vaikutusta Suomen vastuisiin

Euroopan vakausmekanismin EVM:n pääjohtaja Klaus Regling arvioi, että järjestely alentaa Kreikan velkasuhdetta 20 prosenttiyksikköä vuoteen 2060 mennessä. Hän ei kuitenkaan halunnut antaa arviota velkasuhteesta 44 vuoden päähän pitkän aikavälin aiheuttaman epävarmuuden takia.

Kreikan rahoitustarve pienenee samalla aikavälillä viisi prosenttia. Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) painotti ennen kokousta, että lyhyen aikavälin velkahelpotukset eivät vaikuttaisi Suomen vastuisiin.

Euromaat päättivät velkahelpotusten jaksottamisesta jo toukokuussa. Tuolloin päätettiin, että seuraavat, keskipitkän aikavälin toimet, voidaan aloittaa sen jälkeen kun Kreikan lainaohjelma on päättynyt ja maa on palannut markkinoille vuoden 2018 puolivälissä.

IMF:n päätös lykkääntyy

Euroryhmän kokouksessa maanantai-iltana varmistui myös, että Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n päätös osallistumisesta Kreikan lainaohjelmaan siirtyy ensi vuoden puolelle.

IMF ei voi tehdä päätöstä ennen kuin lainaohjelman toinen väliarvio on valmis ja hyväksytty. Väliarvio valmistunee vasta euroryhmän seuraavaan kokoukseen tammikuussa.

Suomi ei enää edellytä IMF:n osallistumista ohjelmaan, sillä IMF on vaatinut Kreikan velkaan merkittäviä leikkauksia. Helpotukset voisivat tulla Suomelle kalliimmaksi kuin IMF:n poisjäämisen aiheuttama isompi lainatarve.

Rahasto on myös ollut sitä mieltä, että EU-maat vaativat Kreikalta liian kovaa kulukuuria. Ministerit vahvistivat maanantain kokouksessaan, että Kreikan on päästävä 3,5 prosentin perusjäämään vuoden 2018 budjetissaan. Perusjäämä on budjetin ylijäämä ennen korkomenoja.