Pisa-asiantuntijat: Suomen tytöt maailman huippua – Vievätkö digivempaimet poikien kaiken ajan?

Asiantuntijat luottavat siihen, että Suomi voi jatkossakin menestyä Pisa-testeissä.

PISA-tutkimus
Koululaisia, Hauhon yhtenäiskoulu.
Raili Löyttyniemi / Yle

Suomi pärjäsi ihan hyvin uusimmassa Pisa-tutkimuksessa, joka julkaistiin tiistaina. Tuloksissa huomiota herätti kuitenkin kuilu, joka on syntynyt suomalaistyttöjen ja -poikien koulusuorituksissa.

Suomen tytöt sijoittuivat OECD-maiden vertailussa sijalle kaksi, mutta pojat vasta sijalle kymmenen. Missään muussa maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

Pasi Sahlberg
Tomi Nuotsalo / Yle

Harvardin yliopiston professori Pasi Sahlberg huomauttaa, että Suomi olisi yltänyt jopa tämänkertaisen Pisa-tutkimuksen kärkeen, jos pojat oppisivat suhteessa samalla tavalla kuin he oppivat muissa maissa.

Sahlbergin mukaan huolestuttavaa on poikien osaamisen tason nopea hiipuminen kaikilla osa-alueilla. Hän uskoo, että nuorten – erityisesti murrosikäisten poikien – hyvin nopeasti lisääntynyt ruutuaika selittää ison osan tästä tason laskusta.

– Jos nuori käyttää 6–10 tuntia päivässä erilaisten digitaalisten laitteiden parissa, on tuo aika pois opiskeluun suoraan tai epäsuorasti liittyvistä aktiviteeteista, kuten lukeminen tai keskusteleminen toisten kanssa.

Sahlberg muistuttaa, että suomalaiset pojat itse ilmoittavat käyttävänsä todella vähän aikaa lukemiseen.

Kokenut opettaja: Pojat kaipaavat aktiviteetteja

Poikien ja tyttöjen eroista on huolissaan myös Kirkkonummella matematiikanopettajana toimiva Maarit Rossi.

Rossin mukaan tämän päivän lapsille ei riitä, että koulussa tehdään mekaanisesti jotain ja opettaja kertoo totuuden, jota sitten toistetaan. Lasten täytyy itse saada mielenkiintoisempia aiheita, päästä itse käsin tekemään, tutustumaan ja väittelemään.

Tytöt jaksavat istua poikia paremmin, ja pojat kaipaavat teknisiä töitä ja liikuntaa. Koulun pitää Rossin mielestä tarjota nykyistä enemmän virikkeitä. Enemmän keskusteluja ja toimintaa, pelkkä rivissä istuminen ja vihkojen täyttäminen ei riitä, hän sanoo.

Maarit Rossi
Jyri Laitinen

Tyttöjen menestystä selittää Rossin mukaan myös se, että he vielä luottavat auktoriteetteihin. Mitä tapahtuu, kun tämä muuttuu, hän kysyy. Rossi on myös huolissaan siitä, että yhteiskunta ei hyödynnä tyttöjen osaamista.

– Olemme ainoa maa, jossa tytöt tekevät (Pisa-testissä) kaiken paremmin. Tämä on globaalisti merkittävä tulos, hän muistuttaa.

Rossin mukaan jaosta miesten ja naisten ammatteihin olisi korkea aika päästä eroon viimeistään nyt, kun tytöt ovat luonnontieteissäkin poikia parempia. Isä ja suku sanovat perinteisesti pojille, että "sinusta tulee insinööri".

Nyt tytöille kannattaa sanoa, että koko maailma on avoinna, älkää sulkeko ovia, kehottaa Maarit Rossi, joka ylsi finaaliin, kun aiemmin tänä vuonna kisattiin maailman paras opettaja -tittelistä.

Aasian maissa opiskellaan "veret suussa"

Kumpikaan asiantuntijoista ei ole erityisen yllättynyt eräiden Aasian maiden pärjäämisestä Pisa-testeissä.

Sahlberg sanoo Aasian maiden menestyvän hyvin lähinnä siksi, etta siellä vanhempien odotukset lasten koulumenestyksen suhteen ovat pilvissä. Siksi oppilaat tekevat siellä huomattavasti pidempiä päiviä kuin Suomessa ja muualla.

Karkeasti arvioiden kolme neljästä oppilaasta Koreassa, Singaporessa, Shanghaissa, Pekingissä, Hongkongissa ja Taiwanin pääkaupungissa Taipeissa käy koulupäivän jalkeen yksityistä iltakoulua, jossa valmennetaan testeihin, Sahlberg muistuttaa.

Näiden maiden tiukka karsinta maiden huippuyliopistoihin ajaa nuoret Sahlbergin mukaan usein romahduksen partaalle. Esimerkiksi Etelä-Koreassa nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet selvästi.

– Harvardissa opettamillani korealaisilla, kiinalaisilla ja singaporelaisilla oli kohtalaisen heikot luovan tai kriittisen ajattelun taidot, mukaan lukien oppimaan oppimisen taidot, Sahlberg sanoo.

Myös Rossi toteaa, ettei tällainen "veret suussa opiskelu" sovi ollenkaan meidän lapsikäsitykseemme.

– En usko ollenkaan, että sellainen oppiminen jää pitkäksi aikaa päähänkään, Rossi lisää.

Kouluviihtyvyys Suomen ongelma – vai onko sittenkään?

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan oppilaat eivät viihdy erityisen hyvin kouluissa. Oppilaiden koululle antamat arvosanat ovat heikompia kuin monissa muissa maissa.

Sahlberg ei täysin allekirjoita väittämää.

– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset nuoret eivät innokaasti myönnä, että he viihtyvät koulussa erinomaisesti tai että he olisivat onnellisia koulussa. Varmaan parantamisen varaa on, mutta kyllä suomalaiset opettajat osaavat tehdä tälle sen, mitä pitääkin, Sahlberg sanoo.

Rossi puolestaan pitää tärkeänä, että jo ammatissa olevien opettajien koulutusta lisätään. Viihtyvyttä lisää myös se, jos oppilaat pääsevät nykyistä aktiivisempaan rooliin kouluissa, hän uskoo.

– Suomalaiset ovat notkea kansa. Meillä on kyky ja meillä on vahva opettajakunta, hän sanoo.