Näkövammaisetkin pelaavat jääkiekkoa – "Haluavat kokeilla sellaista, mitä näkevät"

Näkövammaisten jääkiekko on rantautumassa Suomeen. Maalipallon mahtimaassa uuteen lajiin on vaikea löytää riittävästi harrastajia.

jääkiekko
Näkövammaisten jääkiekkoa Pajulahdessa.

Into on valtava ja vauhti sen mukainen. Nuoret pelaajat painavat hurjaa vauhtia kaukalon päästä toiseen ja antavat kiekolle kyytiä.

Katsoja ei aluksi huomaa pelissä mitään outoa. Pikku hiljaa valkenee, että kaikki pelaajat ovat näkövammaisia ja osa täysin sokeita.

Näkövammaisten jääkiekko on kotoisin Kanadasta, eikä se ole vielä levinnyt USA:ta kauemmas.

Suomen maalipallomaajoukkueen pelaajat pääsivät kokeilemaan näkövammaisten jääkiekkoa eli Blind Ice Hockeyta ensimmäistä kertaa kauden päätösleirillään liikuntakeskus Pajulahdessa, Nastolassa.

Kyseessä oli samalla kaikkien aikojen ensimmäinen kerta, kun lajia pelattiin Suomessa.

– Siinä, että näkövammaiset pelaavat jääkiekkoa, ei ole mitään epätavallista. Näkövammaiset urheilijat haluavat kokeilla kaikkea sellaista, mitä näkevätkin tekevät, kertoo joukkueen johtaja Jarno Peltovako.

Ei taklauksia, ei lämäreitä

Kuten arvata saattaa, näkövammaisten jääkiekkoa pelataan eri säännöillä kuin tavallista jääkiekkoa.

– Normaalikiekon sijaan tässä pelataan noin 14 senttiä halkaisijaltaan olevalla peltikiekolla, jonka sisällä on kuulalaakerin kuulia eli kiekosta kuuluu ääni, kun se liukuu jäällä, aloittaa Suomen maalipallomaajoukkueen päävalmentaja Timo Laitinen.

Maalivahdin pitää sääntöjen mukaan olla täysin sokea.

Timo Laitinen

Maalipallossa pelaajien silmät peitetään maskeilla, jotta kaikki olisivat samalla viivalla. Näkövammaisten jääkiekossa ei toimita näin.

– Maalivahdin pitää sääntöjen mukaan olla täysin sokea ja huononäköisimmät laitetaan puolustukseen, jatkaa Laitinen.

Taklaukset ovat luonnollisesti kiellettyjä, kuten lyöntilaukauksetkin.

– Kiekko pitää saada maaliin liu'uttamalla, jotta maalivahti voi kuulla sen. Hyökkäävän joukkueen pitää myös aina syöttää ainakin kerran punaviivan jälkeen, selvittää Laitinen.

Täyttä vauhtia, suurella sydämellä

Katsoja saattaa yllättyä pelin kiihkeydestä – onhan kyse sentään pelaajista, jotka näkevät vain vähän, tai eivät ollenkaan.

– Vauhti on vähän hiljaisempi kuin tavallisessa jääkiekossa, muuten pelaajille on taatusti yhtä hauskaa ja jännittävää, kuin näkevilläkin, naurahtaa Laitinen.

Onhan tuo ihan älyttömän hurjaa.

Iida Kauppila

Jos hirvittää kaukalon laidalla, on kaukalossa vähintään yhtä jännittävää.

– Onhan tuo ihan älyttömän hurjaa. Täytyy koko ajan miettiä sitä, uskaltaako mennä toisen näkövammaisen ja kiekon väliin, sanoo naisten maalipallomaajoukkueen kapteeni Iida Kauppila.

Kauppilan mukaan osa pelaajista varoo toisia, mutta kaikki eivät yksinkertaisesti näe muita pelaajia.

– Ei se mitään, täysillä mennään, huikkaa kaukaloon ryntäävä Jarno Mattila miesten maajoukkueesta.

Maalipallomaajoukkueen lätkäinto on korkealla. Iida Kauppila ja Jarno Mattilakin olisivat heti valmiita jatkamaan jääkiekon peluuta.

Suomi on liian pieni maa näkövammaisten jääkiekolle

Pelaajien valtavasta innosta huolimatta päävalmentaja joutuu muistuttamaan käytännön rajoituksista.

Näkövammaisten jääkiekkoa pelataan isommalla kiekolla.
Näkövammaisten jääkiekon halkaisija on 14 senttiä.Mikko Tuomikoski / Yle

– Suomi on valitettavasti tässäkin suhteessa pieni maa. Joka joukkueeseen pitäisi löytyä ainakin kaksi ketjullista hyviä pelaajia, jotta voisi pelata täyspitkiä otteluita, pohtii Laitinen.

Joka joukkueeseen pitäisi löytyä ainakin kaksi ketjullista hyviä pelaajia.

Timo Laitinen

Näin suurta määrää näkövammaisia pelaajia ei löydy Suomessa kuin muutamasta kaupungista. Laitista askarruttavat myös rahoitus- ja harjoitteluolosuhteet.

– Tälle lajille pitäisi saada myös yhteiskunnan rahoitus, sillä tällä ei juurikaan ole kaupallista arvoa. Näkövammaiset kiekkoilijat joutuisivat sitten vielä kilpailemaan samoista vähistä harjoitusajoista kuin muutkin jäälajien harrastajat.

Lajin harvinaisuudesta kertoo sekin, että pohjoismaiden ainoa sääntöjen mukainen kiekko löytyy tällä hetkellä Suomesta.

– Sekään ei enää ole täydessä pelikunnossa viikonlopun kokeilupelien jälkeen, sanoo Laitinen naurahtaen.

Suomen menestyksekkäimmät maajoukkueet

Sekin saattaa heikentää näkövammaisten lätkäintoa, että moni maalipalloilija voisi joutua valitsemaan kahden lajin väliltä. Suomi on sentään maalipallon mahtimaa, mikä näkyy maajoukkueiden saavutuksina.

Me olemme saavuttaneet kaikki mahdolliset arvokisavoitot.

Timo Laitinen

– Sekä miesten että naisten maajoukkue on saavuttanut kaikki mahdolliset arvokisavoitot: Euroopan mestaruuksia, maailmanmestaruuksia ja paralympiakultia, puhumattakaan muista mitalisijoista luettelee Laitinen.

Miesten maajoukkueen kulunut kausi ei ole kuitenkaan mennyt loukkaantumisien vuoksi ihan suunnitelmien mukaan.

– Paralympialaisten yhdeksäs sija ei todellakaan tyydyttänyt meitä. Ensi vuoden EM-kotikisoista odotetaan taas menestystä, sanoo Laitinen.

Maalipallon EM-kisat järjestetään Pajulahdessa syyskuussa. Tammikuussa joukkue pääsee testaamaan kuntoaan perinteisissä Pajulahti Games-kisoissa.