Verla ja Hiroshima pääsivät Unescon listalle tasan 20 vuotta sitten – "Villiintyneet japanilaiset poistettiin kokouksesta"

Verla pääsi maailmanperintökohteeksi kiihkeässä kokouksessa.

maailmanperintökohteet
Verlan tehdasmuseon punatiilinen rakennus
Lassi Kujala

Kouvolan Verlassa sijaitsevan vanhan puuhiomon ja pahvitehtaan pääsy Unescon maailmanperintökohteeksi tasan 20 vuotta sitten oli kovan työn takana. Asiaa valmisteltiin vuosikausia.

Verlan (siirryt toiseen palveluun) liittämisestä maailmanperintöluetteloon keskusteltiin ensimmäisen kerran jo 30 vuotta sitten vuonna 1986, kertoo kulttuurineuvos Eero Niinikoski.

Toisena vaihtoehtona Suomessa käydyissä keskusteluissa oli Sunilan tehdasalue Kotkasta Alvar Aallon arkkitehtuurin vuoksi. Ehdokkaaksi valittiin Verla, perusteina ainutlaatuisuus ja alkuperäisyys.

– Tuolloin Suomi vasta valmisteli omalta osaltaan kansainvälisen maailmanperintösopimuksen hyväksymistä.

Niinikoski työskenteli pitkään UPM:n viestinnässä ja oli läsnä kokouksessa Meksikossa, jossa Verlan pääsystä maailmanperintöluetteloon päätettiin 7. joulukuuta 1996.

Päätös Verlasta tehtiin värikkäässä kokouksessa

Monien arviointien jälkeen Verla lopulta oli Suomen edustajana listalla joulukuussa 20 vuotta sitten. Asiasta oli määrä päättää maailmanperintökomitean kokouksessa Meksikossa.

Eero Niinikosken mukaan päätöksestä ei voinut olla varma etukäteen. Eniten keskustelua ja tunteita herätti Hiroshiman rauhanmuistomerkki.

Japanilaiset villiintyivät niin, että heidät piti poistaa kokouspaikalta.

Eero Niinikoski

–Puheenvuoroissa epäiltiin, voiko maailmanperintökohteeksi ottaa kohdetta, joka muistuttaa sodasta.

Päätöksen uusista maailmanperintökohteista piti olla yksimielinen.

–Tunnelma kokouksessa oli käsin kosketeltavan jännä. Kokouksen puheenjohtaja oli tilanteessa hereillä, hän ei keskustelun perusteella äänestyttänyt. Lista uusista kohteista hyväksyttiin ja Verla oli siinä mukana.

Etukäteen keskustelua herättäneen Hiroshimankin hyväksyminen aiheutti voimakkaan reaktion.

–Päätös villitsi paikalla olleen japanilaisen median niin rajusti, että heidät piti poistaa kokouspaikalta, muistelee Eero Niinikoski.

Maailmanperintökohteella valtava pr-arvo

Kun ruukkikylän vanha puuhiomo ja pahvitehdas pääsivät neljäntenä suomalaisena kohteena (siirryt toiseen palveluun)UNESCO:n luetteloon, tehdasmuseon kävijämäärä lähti jyrkkään nousuun. Ennätysvuonna 2004 kohteessa vieraili 22 000 henkeä. Tänä vuonna kävijöitä kirjattiin 16 500. Ulkomaalaisten kävijöiden ennätys tehtiin 2015, kun Verlassa vieraili runsaat 1 500 henkeä yli 60 maasta.

Kuin voittaisi kultamitalin MM-kisoista.

Eero Niinikoski

–Kävijämäärien lisääminen sinällään ei kuitenkaan ole ensisijainen tavoite. Haluamme esitellä Verlan teollisuushistoriaa mahdollisimman hyvin niille, jotka ovat kohteesta kiinnostuneita. Tehtävämme on pitää Verlasta mahdollisimman hyvää huolta, alkuperäisyyttä vaalien, sanoo Verlan tehdasmuseon johtaja Ville Majuri.

Museon omistaja ja ylläpitäjä on UPM.

–Velvoitteisiin kuuluu myös se, että välillä on mietittävä sitäkin, millainen Verla on viidenkymmenen tai sadan vuoden kuluttua, lisää Eero Niinikoski.

–Listalle halutaan päästä vuosittain eri puolilta maailmaa, pr-arvo on valtava. Maailmanperintökohteeksi pääsy on kuin voittaisi kultamitalin MM-kisoista.

Yli tuhat kohdetta ympäri maailmaa

Maailmanperintökohteet ovat YK:n alaisen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon luettelossa, joka perustuu vuonna 1972 tehtyyn maailmanperintösopimukseen.

Kohteita on yli tuhat ympäri maailmaa. Luettelossa ovat mukana muun muassa Egyptin pyramidit, Krakovan kaupunki Puolassa sekä Verlan kanssa samaan aikaan luetteloon hyväksytyt Kölnin katedraali Saksassa ja Hiroshiman rauhanmuistomerkki Japanissa.

Verlan lisäksi Suomesta maailmanperintölistalla ovat Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Sammallahden mäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.