Köyhän räätälin pojasta lääninrovastiksi – Anders Andelin perusti myös pankin ja koulun

Paltamon kirkkoherrana vuosina 1860–1882 vaikuttanut Anders Andelin oli monitoimimies: hän perusti muun muassa pankin sekä toimi kielitieteilijänä.

Paltamo
Taulu, jossa kuva Anders Andelinista.
Anders Andelin on valittu yhdeksi Kainuun 50 aktiivisimmasta.

Kanta-Hämeessä, silloisessa Vanajassa vuonna 1809 syntynyt Anders (Antti) Andelin oli köyhän kyläräätälin poika, mikä 1800-luvulla tarkoitti sitä, että hänestä olisi pitänyt tulla isänsä jalanjäljissä myös räätäli. Mutta Andelin oli lahjakas ja opinhaluinen, joten hän pääsi opintielle.

Tuo tie oli kuitenkin hyvin vaivalloinen, ja hän teki töitä opiskelun ohessa voidakseen kouluttautua. Tuohon aikaan oli hyvin harvinaista, että ihminen pääsi nousemaan alemmasta säädystä ylempään säätyyn.

Andelin kuitenkin onnistui kipuamaan säätyportaita ylöspäin. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelin (siirryt toiseen palveluun) mukaan hän suoritti ylioppilastutkinnon Helsingissä, ja vuonna 1835 hänet vihittiin papiksi Turussa. Ennen kuin Andelin tuli Paltamoon, hän ehti toimia monissa virkatehtävissä: muun muassa kirkkoherrana Utsjoella sekä pappina Vöyrillä.

Paltaniemen kuvakirkko.
Andelin saarnasi Paltaniemen kuvakirkossa. Nykyisin kuvakirkko sijaitsee Kajaanin puolella, mutta se kuuluu yhä Paltamon seurakunnalle.Laura Tolonen / Yle

Andelin saapui Paltamoon kirkkoherraksi vuonna 1860. Vain vuotta myöhemmin hänestä tuli rovasti ja vuonna 1870 lääninrovasti. Jorma Keräsen kirjoittamasta Paltamon seurakunnan historia -kirjassa kerrotaan, että kirkonmiehenä Andelin oli vakaa ja hyväntahtoinen.

Ei pelkästään kirkonmies

Paltamossa Andelinin vaikutus ei jäänyt pelkästään kirkon toimiin. Paltamon seurakunnan historia -kirjassa mainitaan, että hänen aikanaan saatiin monet kauan suunnitteilla olleet maanteiden rakennushankkeet valmiiksi. Lisäksi Andelinin aloitteesta ja hänen johdollaan perustettiin vuonna 1860 Paltamon säästöpankki, joka oli pitkään Kainuun ainoa pankki.

Andelin myös uudisti ja tehosti maataloutta Kainuussa. Hänen johdollaan perustettiin suoviljelyskomitea sekä talousyhdyskunta. Niiden merkitys uusien viljelytapojen tunnettavuuden lisääjinä oli merkittävä. Pappilan pelloista tuli Andelinin aikana hyvä esimerkki uudenaikaisista viljelysmenetelmistä: pelloilla kokeiltiin turnipsia eli rehunaurista. Lisäksi kansanopetus tehostui Andelinin aikana, sillä hän oli perustamassa Paltamoon ensimmäistä kansakoulua.

Anders Andelinin hauta Paltaniemen kuvakirkon hautuumaalla.
Andelinin hauta löytyy Paltaniemen kuvakirkon hautausmaalta.Laura Tolonen / Yle

Kaikkien näiden asioiden lisäksi Andelin oli myös kielitieteilijä, joka kirjoitti useita kirjoja. Ennen Paltamoon tuloaan, Utsjoella ollessaan Andelin kiinnostui saamelaisuudesta, ja laati muun muassa saamenkielisen sanakirjan (siirryt toiseen palveluun) (Aslak -asiakirjanäyttely), joka sisältää noin 16 000 sanaa sekä esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta löytyvän aapisen (siirryt toiseen palveluun).

Andelin toimi Paltamossa aina kuolemaansa saakka. Vuonna 1882 sydämen halvaukseen kuolleen (siirryt toiseen palveluun) (Kansalliskirjasto) Andelinin hauta löytyy Paltaniemen vanhan hautausmaan osastolta 1.

Anders Andelin on yksi niistä 50 kainuulaisesta, jotka valittiin Kajaanin Nuorkauppakamarin yleisöäänestyksessä kaikkien aikojen aktiivisimmiksi kainuulaisiksi. Yle Kajaani esittelee yhden valitun kerran viikossa vuonna 2016.