"Oletusarvo on olla jatkuvasti tavoitettavissa" – teetkö sinäkin vahingossa vapaa-ajallasi töitä?

Vaikka sosiaalinen media on työkaluna nopea ja käytännöllinen, voi se johtaa työntekijälle työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymiseen.

sosiaalinen media
Nuoret tutkivat kännyköitään.
Tiina Jutila / Yle

*KOUVOLA *Seurakunnan nuorisotyöntekijät käyttävät Kouvolassa aktiivisesti Facebookin ja Instagramia nuorten tavoittamiseksi. Sosiaalisen median kautta kerrotaan tapahtumista, kerätään mielipiteitä, etsitään vapaaehtoisia ja jaetaan hengellistä sisältöä.

– Somen hyvä puoli on se, että sillä tavoittaa melko nopeasti paljon ihmisiä. Nuorten maailmassa ei juurikaan käytetä paperikalentereita tai suunnitella asioita kovin pitkäjänteisesti. Nuoret saattavat esimerkiksi reagoida viestiin tapahtumasta, että siellä on nyt jotain, kertoo Kouvolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Eveliina Huuskonen.

Nopean tiedottamisen lisäksi etenkin Facebook madaltaa nuoren kynnystä ottaa yhteyttä työntekijään. Samalla someviestinnän seuraaminen antaa nuorisotyöntekijälle kuvan siitä, mitä nuorten arki ja elämä on.

– Parhaimmillaan sosiaalinen media voi tukea nuoren itsetuntoa. Sitä kautta voi saada apua ja rohkaisua.

– Yhtä lailla siellä voi vahingoittaa toista ihmistä. Huono puoli on myös se, että somessa valheellinen ja epäluotettava tieto leviää nopeasti eikä lähdekritiikki ole aina välttämättä kohdillaan, lisää Eveliina Huuskonen.

"Vaikea rajoittaa työtä työaikaan"

Vaikka sosiaalinen media on työkaluna nopea ja käytännöllinen, voi se johtaa työntekijälle työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymiseen. Eveliina Huuskonen hoitaa työasioita Facebookissa oman henkilökohtaisen profiilinsa kautta.

Yleensä seuraan viestejä vaikka olisin vapaa-ajalla tai lomalla. Työn ja vapaa-ajan rajaaminen tapahtuu siinä, että missä vaiheessa vastaan viesteihin.

Eveliina Huuskonen

– Minun on vaikea rajoittaa työtä työaikaan. Oletusarvo on se, että olen jatkuvasti tavoitettavissa.

– Yleensä seuraan viestejä vaikka olisin vapaa-ajalla tai lomalla. Työn ja vapaa-ajan rajaaminen tapahtuu siinä, että missä vaiheessa vastaan viesteihin. Osaan niistä reagoin heti. Toisiin vastaan, että palaan asiaan, kun olen seuraavan kerran töissä, kertoo Huuskonen.

Verkkoviestinnän tutkija tietää pulmat, jotka syntyvät, kun työntekijän oletetaan olevan sosiaalisessa mediassa läsnä jatkuvasti.

– Valtaosa palveluista on luotu henkilökäyttäjille, mikä on hankalaa organisaatiota edustaville. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että palautteeseen vastataan esimerkiksi yhdessä päivässä, sanoo Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Somessa visuaalisuus on valttia

Lukuisat sosiaalisen median palvelut pistävät myös pohtimaan, että missä kaikissa niissä kannattaa olla läsnä. Kouvolassa nuoriso-ohjaajat ovat päätyneet Facebookin ja Instagramin käyttöön, koska niiden kautta nuoret tavoittaa parhaiten.

Jokaisen palvelun käyttäminen on opettelua, joka tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Aiemmin toimintaa on mainostettu julisteilla, jotka pistettiin kerralla esille tiettyihin paikkoihin. Nyt mainostamista ja tiedottamista pitää tehdä jatkuvasti. Olisi pitänyt opiskella tiedottamista tämän oman työn ohella, naurahtaa Eveliina Huuskonen.

Sosiaalisessa mediassa toimimiseen liittyy Huuskosen mielestä olennaisesti visuaalisuus, mikä asettaa oman haasteensa.

– Piti ruveta opettelemaan kuvien ottamista ja sitä, että mikä on hyvä kuva. Somessa pitää olla silmää kuville ja luovuutta meemien tekemiselle. Ne luovat haasteita perusammatin ohelle.

Tärkeää on uskaltautua keskusteluun

Verkkoviestinnän tutkijan mukaan yritykselle tai organisaatiolle olennaista sosiaalisen median käytössä on uskaltaa antautua suoraan keskusteluun kansalaisten kanssa. Tutkija kiitteleekin kirkkoa sosiaalisen media pelisääntöjen omaksumisesta.

Helposti koetaan, että massa, iso painostavien kansalaisten joukko, kyseenalaistaa ja hukuttaa alkuperäisen viestin alleen. Saatetaan jopa pelätä, että sanotaan joku sanoo jotain vastaan.

tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

– Helposti koetaan, että massa, iso painostavien kansalaisten joukko, kyseenalaistaa ja hukuttaa alkuperäisen viestin alleen. Saatetaan jopa pelätä sitä, että joku sanoo jotain vastaan, sanoo tutkija Salla-Maaria Laaksonen.

– Ääniä kuuntelemalla kuitenkin voi tehdä aiempaa parempaa organisaatiotoimintaa. Vieläkin näkyy hämmentävän paljon sitä, että sosiaalinen media nähdään pakollisena pahana ennemminkin kuin työkaluna, hän lisää.

Kouvolassa seurakunta aikoo jatkaa sosiaalisen median palveluiden käyttöä osana nuorisotyötä.

– Maailma on täynnä näitä teknisiä laitteita ja välineitä, mutta ne kaikki on tehty ihmistä varten ja palvelemaan ihmisten välistä kommunikaatiota. On kyse mistä tahansa välineestä, voi ihminen käyttää sitä hyvään tai pahaan ja ilkeään, toteaa nuorisotyönohjaaja Eveliina Huuskonen.