Tarvitaanko kananmunan keittämiseen vettä? Nuorten kotitaloustaidot heikentyneet rajusti 10 vuodessa

Konkariopettaja on huomannut käden taitojen heikkenemisen kotitaloustunneilla. Osa 7. luokalle tulevista ei ole koskaan kuorinut perunaa.

kotityö
Yle Uutiset Pirkanmaa: Kotitaloustaidottomat
Yle Uutiset Pirkanmaa: Kotitaloustaidottomat

Lähes parikymmentä vuotta kotitaloutta opettanut Minna Löytty-Rissanen on huomannut nuorten taitojen heikentyneen radikaalisti kymmenen viime vuoden aikana. Samaa havaintoa hänelle ovat kertoneet kollegat eri puolilta Suomea.

– Se näkyy erityisesti käden taitojen heikentymisenä. Siinä, miten tavarat pysyvät käsissä ja työkaluja käytetään, sanoo Oriveden yhteiskoulussa opettava Löytty-Rissanen.

– Esimerkiksi kuorimaveitsi on vaikea työväline. Ensin pitää opetella, miten porkkana otetaan käteen ja sitten, miten kuorimaveitsi, että saadaan kuori pois.

Leipominen ja ruuanlaitto voi olla vielä kivaa, mutta tiskaaminen ja jälkien siivoaminenkin kuuluvat asiaan.

Minna Löytty-Rissanen

Monella nuorella on vaikeuksia myös tehdä asioita alusta loppuun asti.

– Joillekin aloittaminen on vaikeaa, toisille taas asioiden loppuun saattaminen. Leipominen ja ruuanlaitto voi olla vielä kivaa, mutta tiskaaminen ja jälkien siivoaminenkin kuuluvat asiaan.

Kotitalousoppiin tulevat 12–13-vuotiaat ovat lähtötasoltaan hyvin erilaisia. Löytty-Rissasen mukaan joukossa on sellaisia, jotka ovat tehneet jo kotona monenlaista. Mutta valitettavasti joukkoon mahtuu niitäkin, joille kotityöt ovat tuiki tuntemattomia.

– On seiskaluokkalaisia, jotka eivät ole koskaan kuorineet perunaa. Ei kypsänä eikä raakana, hän sanoo.

– Se on positiivista, että nykynuoret kysyvät rohkeasti. Esimerkiksi, voiko torttu- tai piparkakkutaikinaa tehdä tosiaankin itse. Tai tarvitaanko kananmunan keittämiseen vettä.

Vuodessa yritetään oppia perusteet

Nykykoulussa kotitalous on kaikille pakollinen aine vain seitsemännellä luokalla. Kun kolme viikkotuntia pidetään yleensä yhdellä kertaa, vuoden aikana kotitaloustaitoja ehditään harjoitella 40 kertaa. Noilla kerroilla pitäisi oppia perustaidot ruuanvalmistuksesta, leivonnasta, kodin siivouksesta ja pyykinpesusta.

– Vuoden aikana koitetaan oppia ihan keskeisimmät asiat. Kyllä nuorilla sen jälkeen riipaisu noista taidoista on, Löytty-Rissanen sanoo.

– Noin puolet oppilasta valitsee kotitalouden vielä kahdeksannelle ja yhdeksännelle luokalle. Heidän kanssaan tietoja ja taitoja pystytään syventämään.

On seiskaluokkalaisia, jotka eivät ole koskaan kuorineet perunaa. Ei kypsänä eikä raakana.

Minna Löytty-Rissanen

Paljon jää kuitenkin kotien varaan. Seitsemäsluokkalaisilta voi jo jotain edellyttääkin.

– Oman sängyn petaaminen, oman huoneen imuroiminen ja lattian pyyhkiminen, astianpesukoneen tyhjentäminen, lajitella hieman pyykkiä. Keväällä hänen pitäisi osata jo laittaa yksinkertaista ruokaakin, esimerkiksi jauhelihakeittoa, Löytty-Rissanen luettelee.

– Harjoitellessa sattuu monenlaista, ja kun sattuu, kannattaa yrittää hillitä negatiivista palautetta. Mutta kun nuori onnistuu, onnistumisen ilo on ihana.

Monessa kodissa taitojen opettaminen ja nuoren tukeminen kotitöiden pariin osataankin ihan riittävän hyvin.

– Kun nuoren haparoivista taidoista tulee hyviä rutiineja, ne ovat kodin perustaitoja, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan, Löytty-Rissanen sanoo.

– Kotitalous on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun siellä osataan, se on sosiaalimenoista pois.