Karujen järvien rehevöityminen huolestuttaa tutkijoita. Runsasravinteisempien järvien rehevöityminen on tunnettu jo pitkään, mutta myös karut kalliorantaiset järvet ovat alkaneet nuhraantua.
– Nuhraantumisella tarkoitetaan hidasta rehevöitymistä karuissa, kirkkaissa tai humuksellisissa järvissä. Se on hidasta ja salakavalaa, ja on tullut näkyväksi vasta pitkäaikaisen seurannan kautta. Esimerkiksi moni kirkas järvi on hiljalleen ruskettunut, kertoo erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksesta.
Karuihin järviin kuuluu muun muassa Päijänne, joka on ruskettunut ajan myötä.
Ilmastonmuutos vauhdittaa
Hidas, nuhrautuva rehevöityminen johtuu muun muassa valuma-alueelta tulevasta metsätalouden ja yhdyskuntien jätevesien aiheuttamasta ravinnekuormituksesta.
Lisäksi kehitystä vauhdittaa ilmaston lämpeneminen.
– Erityisen huono tilanne on, jos maa ei ole talvella jäässä. Kun silloin sataa vettä, kasvillisuus ei ole pidättelemässä ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista. Vesien ruskettuminen johtuu humuksesta, ja toisaalta humuksen mukana tulee myös ravinteita, Ilmonen sanoo.
Sinilevä ei ilmesty tyhjästä
Sisä- ja Keski-Suomessa soisten metsien kuivaaminen ojittamalla on osaltaan johtanut lisäkuormaan järviin, jokiin ja pienvesiin.
– Tähän kuormitukseen pyritään puuttumaan entistä kokonaisvaltaisemmalla suojelun suunnittelulla. Hajakuormitukseen on kuitenkin vaikea puuttua, Ilmonen sanoo.
Kiinnostus vesiensuojeluun on kasvanut, sillä nuhrautumisen ja rehevöitymisen jäljet näkyvät.
– Kyllä se mökki- ja kotijärvien rannoilla näkyy. Ja hienoissa kirkkaissakin järvissä on tullut yllättäviä sinileväkukintoja, ja ne ovat aina kuitenkin jo pitkän prosessin tulosta, Ilmonen sanoo.