Bambut vielä turvassa jäniksiltä – talven sahaavat lämpötilat eivät huolestuta viljelijöitä

Bambun talvehtiminen on käynnistynyt hyvin Etelä-Pohjanmaalla, missä Ähtärin alueella koeviljellään bambua mahdollisia eläinpuistoon tulevia isopandoja varten. Esimerkiksi jänikset eivät ole vielä tehneet kasvin kanssa tuttavuutta.

pandat
Bambun versoja talvella
Usko bambun selviämiseen Suomen talvessa on vahvaJari Luokkakallio / ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Ähtärin eläinpuistossa valmistaudutaan kovaa vauhtia sinne tulevaisuudessa mahdollisesti saapuviin isopandoihin. Viime toukokuussa ProAgrian ja Ähtärin Eläinpuiston Bambua pandalle -hankkeen puitteissa istutetut koeviljelmät olivat vielä lumen tullessa hyvissä voimin. Etelä-Pohjanmaan ProAgrian asiantuntija Jari Luokkakalliota eivät talven sahaavat lämpötilat huolestuta.

– Jännin paikka on sitten tietenkin, kun lumet sulavat, että mitä sitten, Luokkakallio kertoo.

Kolmevuotisen hankkeen aikana pyritään löytämään sellainen bambulajike ja sen viljelytapa, että bambu saadaan kasvamaan ja talvehtimaan alueella.

Nyt Ähtäriin ja sen lähikuntiin on istutettu kymmentä eri vuoristobambulajiketta. Vuoristobambut ovat

Talvehtiva bambu
Jari Luokkakallio / ProAgria Etelä-Pohjanmaa

bambulajeista parhaiten kylmää kestäviä. Luokkakallion mukaan osa lajeista kestää jopa -25-30 -asteen pakkasia.

Bambunviljelyn ongelmana onkin talven sijaan Suomen kuiva kevät. Oleellisin asia kasvatuksessa on, että kasvin juuristo ei pääse jäätymään tai kuivumaan.

– Omalla tuli tappiota, kun ei osannut kunnolla kastella ja juuret pääsivät kuivumaan liikaa, Luokkakallio kertoo.

Mikään haastava kasvatettava bambu ei ole. Kasvaakseen se tarvitsee hyvin läpäisevän maastoon.

– Se on tolkuttoman iso heinä. Se kasvaa missä vaan, Luokkakallio toteaa.

Maistuuko jäniksille?

Kasvatuksessa testataan ensin avomaaviljelyä. Jos tulokset eivät ole hyviä, niin sitten Luokkakallion mukaan kokeillaan viljelyä kasvatusputkessa ja kasvihuoneessa. Usko avomaaviljelyyn on kuitenkin kova.

– Ne tykkäävät esimerkiksi Suomen kesästä. Mitä sateisempi kesä, sitä paremmin ne menestyvät.

Luokkakallion mukaan kasvitautien ja tuholaistenkaan ei pitäisi uhata kasvatusta.

– Vähän kyllä jännäsin, että pistääkö jänis poskeensa, kun oli tassun jälkiä ympärillä, mutta ei se ainakaan vielä ollut pistänyt. Sitä ei vielä tiedä, että miten se sitten peuroille, kauriille ja hirville maistuu, Luokkakallio kertoo.