Vammaisia koskeva kysely karua luettavaa: Useat kokeneet tulleensa syrjityksi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kartoitti vammaisten kokemuksia. Yli puolet vastaajista kokee asenneilmapiirin huonoksi.

syrjintä
Lasin läpi kuultava invamerkki.
Risto Degerman / Yle

Useat vammaiset ovat kokeneet tulleensa syrjityksi, ilmenee yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselystä.

Kyselyssä enemmistö vastaajista (siirryt toiseen palveluun), kaikkiaan yli 64 prosenttia, katsoo kokeneensa syrjintää edeltävän vuoden aikana jollakin elämänalueella. Useimmin mainittu syrjintäperuste on vammaisuus. Moni on arvioinut syyksi myös terveydentilan ja iän.

Verkkokyselyssä selvitettiin vammaisten omia kokemuksia syrjinnästä.

Hieman yli puolet vastaajista myös kokee, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on Suomessa huono tai erittäin huono.

Asenteet menneiltä vuosikymmeniltä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan asenneilmapiiri nousee toistuvasti esiin tuloksissa.

– Syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi.

Pimiän mukaan tulosten valossa näyttää siltä, että Suomen asenneilmapiiri on jäänyt menneille vuosikymmenille.

– Me suhtaudumme vammaisiin henkilöihin kuin he olisivat toisen luokan kansalaisia jossakin arkielämämme ulkopuolella. Ajatellaan, että heillä voisi esimerkiksi olla erillisiä oppilaitoksia, ja työpaikalla pidetään jotenkin poikkeuksellisena, että vammainen henkilö on työssä.

Hän uskoo, että osittain on kyse kielteisistä asenteista mutta enemmän tiedon ja ymmärryksen puutteesta.

"Vammaisena olen toisen luokan kansalainen" -selvityksen verkkokyselyyn vastasi 455 henkilöä kevätkesällä 2016. Lisäksi selvitystä varten tehtiin 27 yksilöhaastattelua.

Grafiikka asenneilmapiiristä vammaisia kohtaan suomessa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselyyn vastanneiden näkemys asenneilmapiiristä vammaisia ihmisiä kohtaan Suomessa. Kysymykseen vastaajia oli 426. Yle Uutisgrafiikka

Moni kokee vammaisten olevan eri viivalla työnhaussa

Erityisesti asenteita pidetään huonona työpaikoilla. Enemmistö vastaajista, noin 57 prosenttia, katsoo, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono.

– Vallitseva normaali on, että vammainen ihminen on eläkkeellä, kun työssäkäyvä vammainen on poikkeus, Pimiä toteaa.

Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisöstä.

Vastaajista lähes 90 prosenttia kokee, että vammaiset ovat työnhaussa eri viivalla, vaikka taidot olisivat samat.

– On esimerkiksi todettu, että henkilöä ei voida ottaa tehtävään, koska tietotekniset järjestelmät eivät sovellu lukulaitteille tai muille apuvälineille. Tai että on tiloja, joihin ei pääse pyörätuolilla, Pimiä kertoo.

Pimiä toivoo, etteivät työnantajat itse päättele työhaastattelussa henkilön puolesta, mihin hän kykenee, ennen kuin ovat kysyneet häneltä itseltään.

Syrjintä ja asenneongelmat voivat ilmetä monin tavoin

Arkipäivän syrjintä ja asenneongelmat voivat ilmetä vammaisten arjessa monella tavalla.

– On esimerkiksi kokemuksia siitä, ettei olla tervetulleita tai ettei hyväksytä jonnekin. Saatetaan myös kieltäytyä huomioimasta heidän tarpeensa esimerkiksi oppilaitoksissa tai työpaikalla, Pimiä kuvailee.

Vammaisjärjestö Kynnyksen toiminnanjohtajan Kalle Könkkölän kokemusten mukaan ongelmat ilmenevät useimmiten esteettömässä liikkumisessa ja palveluiden käyttämisessä, mutta joskus vammainen saattaa kohdata myös loukkaavaa puhetta.

Könkkölä ei ole itsekään välttynyt syrjinnältä, asenneongelmilta tai edes huonolta käytökseltä. Könkkölällä on synnynnäinen lihassairaus ja sen takia myös hengityskone.

– Olin lentokoneessa ja minulla oli hengityskone lattialla vieressä. Siihen tuli toinen matkustaja ja sanoi, että mikä tämä laite minun tielläni on.

Vammainen saattaa kuulla myös syyllistämistä.

– Ei ole montaa viikkoa, kun joku kirjoitti minulle Facebookissa, että kuinka kalliiksi sinun hoitosi tulee.

Kaikki ei ole syrjintää

Kaikki, mikä koetaan syrjinnäksi, ei välttämättä ole sitä lain mukaan.

– Pitää aina muistaa, että ne ovat ihmisen henkilökohtaisia kokemuksia, ja niihin liittyy paljon tunteita, Pimiä huomauttaa.

Yleensä yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevat syrjintäilmoitukset liittyvät työelämään tai palveluihin. Tänä vuonna toimisto on saanut vammaisilta toistasataa yhteydenottoa syrjinnästä.

Selvityksessä nousi esiin, että vammaiset eivät usein ilmoita syrjintäkokemuksistaan. Suurin yksittäinen syy ilmoittamatta jättämiselle oli se, etteivät he usko sen johtavan mihinkään.

– Tämän muuttamiseksi riittää meillä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa tekemistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan on myös selvää, että ilman asennemuutosta vammaisten yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan ei toteudu.

Kynnys-järjestön Könkkölä toivoo, että valtiovalta ja kunnat näyttävät positiivista esimerkkiä ja vammaiset myös saavat riittävästi tukea apua tarvitessaan.