Lelutkin ovat jo uhka tietoturvalle: "Kaikki, mikä on netissä, on sieltä kaivettavissa"

Tietoturva on edelleen suurelta osin käyttäjästä kiinni, mutta tilanne on muuttumassa. Esineiden internet muuttaa myös tietoturvaa, sillä verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

tietoturva
Nuoret selailevat kännykkäkuvia.
Tiina Jutila / Yle

Verkkorikollisuus on maailmanluokan bisnes, jonka rinnalla monen suuryrityksen liikevaihto kalpenee. Toinen suuri haara on yritys- ja valtiotason vakoulu, ja kolmas silkka kiusanteko.

Isosta bisneksestä seuraa se, että rikolliset käyttävät hyväkseen kaikkea mitä voivat. Esimerkiksi langattomaan verkkoon kytkeytyvää Barbie -nukkea voi käyttää salakuunteluun, ja älylelujen tietokannan hakkerointi (siirryt toiseen palveluun) on jo vuotanut miljoonien tietoja tuntemattomille tahoille.

Verkkoon kytketyvien laitteiden määrä lisää tietoturvan riskejä. Kasvu johtuu jo pelkästään siitä, että mahdollisten hyökkäyskohteiden määrä kasvaa. Toisekseen riski kasvaa sen vuoksi, että tietotekniikkaa sisältävät esineet ovat yleensä tietoturvaltaan heikoimpia.

– Kaikki, mikä on netissä, on periaatteessa sieltä kaivettavissa, ja näihin esineisiin saadaan yhteyksiä suhteellisen helposti, sanoo Jyväskylän yliopiston tietoturvapäällikkö Teijo Roine.

Ja nettiin kytkettyjen laitteiden määrä kasvaa. Teknologiayhtiö Intelin mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2020 maailmassa olisi jopa 200 miljardia nettiin kytkettyä laitetta, eli 26 kertaa enemmän kuin maailmassa on ihmisiä.

Kännykän ohjelmat ajan tasalle

Esineiden tietoturvaan on yleensä vaikea vaikuttaa, mutta suurimmalla osalla suomalaisista on älypuhelin. Alle 45-vuotiaista sellainen on taskussaan peräti noin 95 prosentilla. Läheskään kaikilla puhelimen tietoturva ei ole riittävällä tasolla.

Perusasia kännykän tietoturvassa on se, että sovellukset ja käyttöjärjestelmä on päivitetty tuoreimpiin versioihin virallisilta kauppapaikoilta.

– Niissäkin on tosin vaikeaa, jollei suorastaan mahdotonta tietää mihin sovellukselle annettuja oikeuksia tarkalleen ottaen käytetään, Roine sanoo.

Päivitykset kannattaa kuitenkin aina tehdä, sillä mahdolliset haitakkeet hyödyntävät sovellusten tai ohjelmien haavoittuvuuksia. Näitä taas sovellusten tekijät uudemmissa versioissa korjaavat.

Virussuojauksen käyttö sen sijaan jakaa mielipiteitä, eikä se ole yhtä välttämätön kuin tietokoneessa.

– Itse käytän virustorjuntaa matkapuhelimessa, ja suosittelenkin sitä. Kännyköihin on olemassa kohtuullisen hyvin toimivia ilmaisiakin ohjelmia, sanoo Roine.

"En ikinä käytä täysin avointa verkkoa"

Kolmas kännykän tietoturvan avaintekijä ovat langattomat verkot.

– En ikinä käytä täysin avointa verkkoa. Sellainen on helposti kuunneltavissa, ja liikennettä voidaan välistä ottaa talteen. Tietojen urkkijoille esimerkiksi hotellit ovat kiinnostavia kohteita, samoin kuin kaupunkien ja lentokenttien hot spotit, Roine sanoo.

Julkisen verkon voi kuitenkin muuttaa yksityisen verkon kaltaiseksi.

– Julkisessa verkossa voi muodostaa VPN-yhteyden, eli virtuaalisen yksityisen verkon. Siihenkin löytyy sekä ilmaisia että maksullisia sovelluksia. Itse käytän VPN-sovelluksia etenkin ulkomailla, Roine sanoo.