Kultakaivos kansallispuiston viereen Tammelassa? – "Maanomistajan on asiaa vaikeaa estää, jos joku haluaa tänne tulla"

Lounais-Hämeen rajamailta on löydetty kultaa sellaisia määriä, että seutu on herättänyt kaivosyhtiön kiinnostuksen. Ensi viikolla kaivosyhtiö Avalon Minerals kiertää kaikki seudun kunnat ja kertoo suunnitelmistaan. Paikalliset ihmiset eivät ole asiaan juuri etukäteen perehtyneet.

kaivostoiminta
maanviljelijä navetassa
Marko Mänki kantaa huolta alueen tilojen elinkelpoisuudesta ja viereisestä kansallispuistosta.Eeva Hannula / Yle

Malminetsijät ovat liikehtineet melko aktiivisesti pitkin Lounais-Hämettä. Erityisesti Someron-Tammelan ja Jokioisten rajamailla sijaitsevalla Satulinmäellä ja sen ympäristössä kairaajat, tutkijat ja geologit ovat saapastelleet taajaan.

Ensi viikolla lounaishämäläiset maanomistajat kenties saavat tietoa australialaisen kaivosyhtiö Avalon Mineralsin suunnitelmista. Kaivosyhtiön edustajat jalkautuvat seudun kuntiin. Tarkoituksena on, että yhtiö avaa suunnitelmiaan, ja kertoo, miksi se on lounaisesta Hämeestä niin kovin kiinnostunut.

Se tiedetään jo, että Avalonia kiinnostaa maaperässä piilevä kultaesiintymä. Avalon ja kanadalainen Nortec Minerals ovat tähänastisissa tutkimuksissaan päätyneet siihen, että esiintymä on lupaava.

Tieto arvomalmien olemassaolosta ja tottumus maastoa poraileviin malmiyhtiöiden miehiin saattavatkin olla syynä siihen, etteivät ainakaan Etelä-Tammelan maanomistajat juuri hätkähdä ajatusta mahdollisen kaivoksen perustamisesta.

Alkuvaiheen aktiivisuus tärkeää

Esa Ryhtä on Tammelan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja hänellä itsellään on metsää valtauksen alla. Esa Ryhtä kertoo, että omilta mailta löytää kairausten jälkiä etsimällä, mutta malmiyhtiöt eivät töistään ole kertoneet. Ajatusta kaivoksen tulosta seutukunnalle hän ei suuremmin hätkähdä, ja muistuttaa, että pieni ihminen ei kaivoslakiin voi vaikuttaa.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kehottaa kansalaisaktiivisuuteen ja ottamaan asioista selvää etukäteen.Van Damme Jorne

– Tärkeää on se, kuka mineraaleja kaivaa ylös ja millä tavalla. Se täytyy tehdä ehdottoman ympäristöystävällisesti ja erittäin tärkeää on, että hyöty kaivostoiminnasta jää kotimaahan. Täällä asiat on otettu rauhallisesti, porukalla näitä ei ole mietitty, sanoo Esa Ryhtä.

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen muistuttaa, että on erittäin tärkeää, että kansalaiset juuri hankkeiden alkuvaiheessa vihkiytyisivät mahdollisimman hyvin kaivostoimintaan, ja perustaisivat jopa kansalaisliikkeen kaivostoiminnan estämiseksi. Kun kaivurit on jo henkisesti paikalle tilattu, puuttuminen on paljon vaikeampaa.

– Usein näistä on ensimmäisenä se ruusuinen kuva työpaikoista ja uusista liiketoiminnoista hotelleille ja ravintoloille. Pitää kaivaa tietoa esiin eri tahoilta siitä, mitä kaikkea kaivostoiminnasta alueella seuraa ja monelleko sukupolvelle.

Maanomistajat ovat hämmentyneitä kaivoskuvioista

Etelätammelalainen Heikki Sohkanen tietää hyvin, että hänen maillaan on väkeä kulkenut. Hän toteaa, ettei itse ole kaivostoimintaa lähtenyt spekuloimaan. Itse tuskin mitään konkreettista omana aikanani näen, sanoo Heikki Sohkanen.

Jukka Simelius Tammelan Eteläisestä Maamiesseurasta sanoo, että on kuullut isäntien puhuvan mahdollisesta kaivoksesta todella vähän. Valtauksissa keskeisellä paikalla sijaitsevasta Torronsuon kansallispuistosta hän on huolissaan.

– Valtauksia on aivan kansallispuiston rajalla, ja kyllä kaivos vaikuttaisi kansallispuistoon myös.

peltomaisemaa
Satulin peltoalueet kiinnostavat australialaista kaivosyhtiötä.Eeva Hannula / Yle

Tammelalaisella Tapio Kurulla on hänelläkin maita valtausten alla. Hän sanoo, ettei pistä hanttiin kaivokselle, mutta se pitää tehdä hyvin.

– Kaivoslaki on vahva, se menee luonnonsuojelulainkin ylitse. Maanomistajan on asiaa vaikeaa estää, jos joku haluaa tänne tulla, sanoo Tapio Kuru.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sanoo toivovansa modernia kaivoslakia, jossa kaivostoiminta katsottaisiin luonnonvarojen hyödyntämiseksi.

– Kaivostoiminnan pitää tapahtua kestävästi ja vain maanomistajan suostumuksella. Se sulkisi automaattisesti arvokkaat luontokohteet pois.

Avokaivoksia ei Pietikäisen mukaan pitäisi enää tehdä, vaan käyttöön pitäisi ottaa modernit työtavat.

– Suljettu kaivoshan on tietysti kalliimpi, mutta se kertoisi mineraalien oikeamman hinnan.

Tilojen elinkelpoisuus huolestuttaa

Marianne ja Marko Mänki pitävät karjatilaa Jokioisten puolella. He ovat huolissaan yritystoiminnan säilymisestä. Marianne Mänki ei hätkähdä sitä tietoa, että australialainen kaivosyhtiö tekee ensi viikolla kuntakierroksen Lounais-Hämeessä.

– En oikein hämmästy, koska tässä on viritelty kaivostoimintaa 20 vuotta. Mahdolliseen kaivokseen suhtaudun aika rauhallisesti, koska ei aikaisemminkaan ole mitään tapahtunut. Olettaisin, ettei tulevaisuudessakaan tapahdu. Tietenkin aina pitää miettiä, mitä se vaikuttaisi meidänkin yritystoimintaan. Ajatus kaivoksen perustamisesta on itselle tuntematon asia, en ole tutkinut. En voi sanoa mitään puolesta tai vastaan. Sitä mietin, miten oma seutu ja luonto säilyy tasapainossa. Ehdoton asia on, että me saamme oman elinkeinomme ja tilan säilymään.

Marko Mänki suree sitä, että alue, jossa kultavaltaus sijaitsee, on suhteellisen asuttua. Hän kantaa huolta myös muiden tilojen elinkelpoisuudesta ja viereisestä kansallispuistosta.

– Tietenkin tässä olisi nyt helppo verrata Suomessa oleviin kaivoksiin ja niiden ongelmiin. Tuntuu siltä, ettei ainakaan valvonta ole toiminut kaivoshankkeiden kohdalla, eli ainakin pitäisi huolehtia siitä, että mahdollisimman vähillä ongelmilla selvittäisiin. Tästä hankkeesta me olemme olleet täysin median varassa. Toisaalta asioita, joihin ei pysty itse tässä vaiheessa vaikuttamaan, ei kannata kauheasti murehtiakaan. Kaivostoiminnan perustaminen on lähinnä viranomaisten käsissä ja yksittäisen ihmisen on väliin vaikeaa päästä, pohtii Marko Mänki.

Ajatus kansalaisliikkeestä on vielä etäinen

Sirpa Pietikäinen kehottaa ottamaan selvää ja liittoutumaan yhteen.

– Kehotan liittoutumaan yhteen kyläkokouksissa ja kansalaisjärjestöissä. Tämä on meidän maata ja meidän perintöämme. Haluammeko oikeasti jättää tällaisen perinnön? Kunnalla ja kansalaisilla on oikeus lausua mielipiteensä, ja sillä mielipiteellä on merkitystä.

Ainakin tammelalaisten maanomistajien ajatuksista on pitkä matka kansalaisvaikuttamiseen ja mahdollisen kaivoksen suunnittelun estämiseen. Pietikäinen sanoo, että tietää kuinka hankalaa vaikuttaminen on, ja kuinka herkästi ihmiset väsyvät, kun vastapuoli on iso.

– Joskus tuntuu, että tappioita tulee enemmän kuin voittoja, ja samat asiat nousevat esiin uudelleen ja uudelleen. Mutta vain kansalaisaktivismilla niille asioille mahtaa jotain, sanoo Pietikäinen.