1. yle.fi
  2. Uutiset

"Kaikki me olemme maahanmuuttajia" – DNA vie suvun alkujuurille ja paljastaa geeniserkkuja

DNA-testien käyttö sukututkimuksen apuna kasvattaa suosiotaan. Riikka Piironen selvitti omat juurensa Afrikkaan saakka. Samoin on tehnyt jo arviolta 10 000 suomalaista.

sukututkimus
Riikka Piironen ja suvun valokuvatt
Matias Väänänen / Yle

Lempääläläinen Riikka Piironen tietää sukujuurensa ihmiskunnan aamuhämärään saakka. Riikan esi-isät ovat kulkeneet Afrikasta Lähi-idän kautta Eurooppaan.

– On kiehtovaa tietää, mistä päin ja minkälaista reittiä esivanhemmat ovat Suomeen tulleet. DNA-sukututkimus vie kauas menneisyyteen. Sinne eivät kirkonkirjat yllä.

Geneettinen sukututkimus on 2000-luvun tulokas. Sen teki mahdolliseksi ihmisen koko perimän, genomin, selvittäminen.

DNA-testit ovat tarkentaneet tietoa ihmisten vaelluksesta nykyisille kotisijoilleen. Niiden on myös sanottu vievän pohjan pois muukalaisvihalta ja rasismilta. Riikka Piironen on samaa mieltä.

– Me kaikki suomalaiset olemme maahanmuuttajia, ihan joka ikinen.

"Niilon" pojat ovat valloittaneet Suomen

DNA-sukututkimuksen avainsana on haploryhmä. Haploryhmä on ihmisen perimän tyyppi, joka on erilainen eri alkuperää olevilla väestöryhmillä. Niiden avulla voi jäljittää omaa geneettistä alkuperäänsä.

Suomalaisten isälinjan yleisin haploryhmä on N, kansanomaisesti joskus "Niilon" pojiksikin nimetty ryhmä. Siihen kuuluu 60 prosenttia suomalaismiehistä. Heidän esivanhempansa ovat tulleet tänne idästä. Matka on vienyt aikaa kymmeniä tuhansia vuosia.

– Minun isäni isälinja kuuluu I-haploryhmään, joka on Suomessa toiseksi yleisin, kertoo Riikka Piironen.

Suomalaisten äitilinjan yleisin haploryhmä on H, "Helenan" tyttäret. Ryhmään kuuluu noin 40 prosenttia suomalaisista, myös Riikka. "Helenan" jälkeläisten reitti Suomeen on kulkenut Länsi-Euroopan kautta.

DNA-tutkimus auttaa tuntemattomien sukulaisten etsinnässä

Geneettinen sukututkimus ei korvaa perinteistä, asiakirjoihin perustuvaa sukujuurien selvittämistä. Mutta se on oiva apuväline ja saattaa joskus joko vahvistaa tai kumota muista lähteistä hankittua tietoa.

– Kun normaalisti sukututkija kirjaa ylös synnyin- ja kuolinaikoja, niin tässä ei saa suoria nimilistoja. Muutenkin tämä on hyvin erityyppistä, kertoo Piironen.

Kirkonkirjoista poiketen DNA-näyte paljastaa geneettisen isä-linjan. Se saattaa johtaa tuntemattoman esi-isän jäljille.

– Minulle testit eivät paljastaneet yllätyksiä. Omat sukujuureni ovat tässä lähellä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Piironen on tehnyt paljon myös perinteistä sukututkimusta. Hän on Vesilahden seudun sukututkimusseuran puheenjohtaja.

Riikka Piirosen sukuvalokuva
Matias Väänänen / Yle

Testien vertailu tuo tietoa geeniserkuista ympäri maailmaa

DNA-sukututkimus on aikaa vievää ja vaatii perehtymistä asiaan. Samalla se vie helposti pauloihinsa. Osumia uusista geenisukulaisista voi seurata oman tietokoneen ruudulta Riikan tavoin vaikka joka päivä.

– Eilen on tullut ilmoitus kuudesta osumasta, toissapäivänä viidestä uudesta "geeniserkusta". Usein nämä "matchit" ovat kyllä hyvin etäisiä sukulaisia. Jos tulee läheisiä osumia, niin sitten voi lähteä selvittelemään yhteisiä esivanhempia.

Piironen on mukana muun muassa Suomi DNA - projektissa. Se on yksi amerikkalaisen Family Tree DNA -yhtiön alueellisista projekteista. Siinä on mukana jo yli 7400 suomalaista.

Amerikkalaisyritys vertaa saamiaan DNA-näytteitä ja ilmoittaa jäsenilleen uuden DNA-sukulaisen löytymisestä.

Sukututkimuksessa käytettäviä perustestejä on kolme: isälinjan testi, äitilinjan testi ja kokonaisperimän testi. Ne maksavat testistä ja sen laajuudesta riippuen alle 100 dollarista yli 200 dollariin.

Näyte otetaan posken sisäpinnalta ja sen analysoinut laboratorio lähettää henkilökohtaisen tulossivun verkkoon.

Lue seuraavaksi