Asiantuntija: Indonesian ilmastopäätös erittäin tärkeä, toimeenpano vielä kysymysmerkki

Indonesian uusi laki velvoittaa myös kunnostamaan luonnontilaan sellaisia soita, joilla muutostyö liiketoimintaa varten on jo alkanut.

kasvihuonekaasut
mies sauvoo kanoottia kapeassa virrassa
Mies sauvoo kuivatun turvesuon laidassa Kalimantanissa, Indonesiassa.Bagus Indahono / EPA

Indonesian maanantaina hyväksymä laki turvesoiden käyttökiellosta on maapallon ilmaston kannalta erittäin tärkeä. Laki ei kuitenkaan auta mitään, jos toimeenpano uupuu. Näin toteaa ympäristöjärjestö WWF:n kansainvälisen kehityksen asiantuntija Aleksi Heiskanen Ylen haastattelussa.

Indonesiassa hyväksyttiin maanantaina laki, joka kieltää turvemaiden luonnontilan muuttamisen. Indonesiassa on kuivattu valtavat suoalueet taloudellista toimintaa varten. Kuivatuista soista on vapautunut ilmaan suuret määrät ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidia ja metaania.

Heiskanen pitää uskottavana arviota, että Indonesian kuivatut suot ja niillä syttyneet maastopalot ovat tuottaneet enimmillään jopa viisi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Näin oli ainakin vuonna 2015, kun el Niño -sääilmiö aiheutti Kaakkois-Aasiassa laajaa kuivuutta ja turvemailla oli erityisen paljon tulipaloja.

Heiskanen painottaa lain toimeenpanon tärkeyttä. Indonesiassa on ollut samansuuntaisia pyrkimyksiä aiemminkin, mutta soita on raivattu silti. Uusi laki onkin ennen muuta tarkoitettu täsmentämään vanhoja lakeja. Heiskanen peräänkuuluttaa rangaistuksia lainrikkomisista.

– On selvää, että ihmiset ovat aiemmin rikkoneet lakia, mutta minkäänlaisia sanktioita ei ole tullut, eli laki ei ole ollut voimakas. Nyt toivotaan, että uudella lailla olisi enemmän selkänojaa ja saataisiin myös sanktioita.

Tässä vaiheessa mitään takeita toimeenpanon onnistumisesta ei ole.

Myös jo hakattuja soita on kunnostettava

Indonesian uusi laki ei kohdistu liikeyrityksiin vaan turvemaihin, joita maassa on paljon; laskentatavasta riippuen 16 - 20 miljoonaa hehtaaria.

Liikeyritykset ovat saaneet monille alueille toimilupia, konsessioita. Yritykset ovat lupien turvin hakanneet suometsän, kuivanneet suon ja lopuksi istuttaneet paikalle haluamaansa kasvilajia.

Kyseessä on ollut ns. monokulttuuri, eli paikalla on annettu kasvaa vain yhtä ainoaa kasvilajia, useimmiten öljypalmua tai selluloosan tuotantoon soveltuvaa puuta.

Heiskasen mukaan uusi laki osittain mitätöi jo myönnettyjä toimilupia. Uudessa laissa vaaditaan, että kuivatusojat tukitaan niiltä uusimmilta käyttöön otetuilta alueilta, joita ei ole ehditty kuivata ja istuttaa. Pohjavesi ja vesitasapaino on palautettava, toisin sanoen niitä ei saisi kuivata, eikä niille siten voisi istuttaakaan, Heiskanen tarkentaa.

– Tämä on mielestäni äärimmäisen hienoa.

WWF on kiitollinen tästä päätöksestä Indonesian hallitukselle. Järjestö muistuttaa kuitenkin, että päätös on vietävä loppuun, toteutettava ja sen rikkomisen varalle on oltava toimivat sanktiot, Heiskanen toteaa.