Rauhanturvaajien tapaturmakorvauksiin uudistus – "Siellä ollaan sotaa muistuttavissa olosuhteissa"

Lakimuutoksen myötä loukkaantuneet rauhanturvaajat saavat aiempaa helpommin tapaturmakorvauksia. Myös rauhanturvaajille tarjottava psyykkinen apu laajenee.

Suomalaisia rauhanturvaajia Mazar-i-Sharifin alueella huhtikuussa 2011 Kuva: Puolustusvoimat

Kymmenet tuhannet kriisinhallinta- ja rauhanturvaajatehtävissä palvelleet ovat saamassa aiempaa paremman aseman onnettomuuksien varalle. Eduskuntaan on tulossa lakimuutos, joka parantaa tapaturmakorvausten maksamista.

Loukkaantuneet rauhanturvaajat voivat päästä helpommin esimerkiksi kuntoutukseen. Samalla henkisen avun saaminen helpottuu. Tähän saakka psyykkistä apua on saanut vain vuoden ajan palveluksen jälkeen, mutta nyt rajoitus poistuu. Lakimuutos on tervetullut.

Siellä on vaarallista, ja laissa on otettu tasavertaisesti myös henkiset vammat ja oireilut huomioon

– Siinä on otettu huomioon, että siellä ollaan todellakin sotaa muistuttavissa olosuhteissa, ainakin ajoittain joka operaatiossa. Siellä on vaarallista, ja laissa on otettu tasavertaisesti myös henkiset vammat ja oireilut huomioon, kiittelee Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen.

Pienet kustannukset, iso apu

Vuosikustannuksia lasketaan valtiolle tulevan vajaa miljoona euroa. Rauhanturvaajaliitto uskoo, että korvauksia hakee muutamia kymmeniä loukkaantuneita rauhanturvaveteraaneja. Psyykkistä apua tarvinnee alle prosentti operaatioissa olleista. Laki on tarkoitus saada voimaan jo vuoden 2017 alusta.

Toivottavasti lakia joudutaan soveltamaan jatkossa mahdollisimman vähän

– Meillä onneksi on aika vähän näitä vammautuneita rauhanturvaajia, kuten menehtyneitäkin. Määrä ei ole suuri, alle viisikymmentä henkilöä. Toivottavasti lakia joudutaan soveltamaan jatkossa mahdollisimman vähän, Kiljunen pohtii.

Kriisinhallintatyön luonne huomioon

Suurin epäkohta tapaturmakorvauslaissa on ollut se, että siinä ei ole huomioitu erityisesti ulkomailla tapahtuvaa kriisinhallintatyötä, vaan laki tehtiin kotimaassa tapahtuvan varusmiespalveluksen näkökulmasta. Yhtenä syynä lakimuutokselle on se, että rauhanturvaoperaatiot ovat muuttuneet aikaisempaa vaarallisemmiksi.

– Rauhanturvaaminen on muuttunut myös siinä, että aiemmin pohjalla oli jonkinlainen aselepo, ja osapuolina olivat valtiot. Valtioihin saattoi luottaa ainakin kohtuudella, mutta nyt kriisit ovat usein valtioiden sisäisiä. Siellä on useita ryhmittymiä, jotka kaikki eivät välttämättä kunnioita sodan oikeussääntöjä, Kiljunen sanoo.