Tavoitteena kilo – siiliringissä lihotetaan siilejä vapaaehtoisvoimin

Janne Klockars punnitsee pienen äreän siilin. Se olisi jo halukas vaipumaan talvihorrokseen, mutta saa siihen luvan vasta, kun on lihonut tarpeeksi.

siili
Janne Klockars seuraa siilien painonnousua punnitsemalla niitä joka toinen päivä.
Janne Klockars seuraa siilien painonnousua punnitsemalla niitä joka toinen päivä.Antti Haavisto/Yle

Nurmolaisen omakotitalon piharakennuksessa on kolme sanomalehdillä ja heinillä vuorattua puulaatikkoa, joista kuuluu kahvinkeitintä muistuttava pörinä ja tuhina. Äänessä on siili, joka viestittää ääneen, ettei se ole erityisen innostunut uteliaan tulokkaan läheisyydestä. Vielä ärsyyntynempiä siilit ovat, kun ne otetaan syliin.

Näin on kuitenkin tehtävä, sillä nyt on aika punnita siilit. Punnitus on tärkeää, sillä näitä siilejä lihotetaan ja saatellaan vapaaehtoisvoimin talvihorrokseen.

"Digitaalivaaka näyttää 816 grammaa"

Janne Klockarsin perheessä majoitetaan tällä hetkellä yhteensä viittä siiliä. Niistä kolme majailee piharakennuksessa ja kaksi muuta kylmillään olevassa varastohuoneessa. Klockarsit ovat yksi Etelä-Pohjanmaan siiliringissä mukana olevista vapaaehtoisista perheistä, jotka auttavat apua tarvitsevien siilien hoidossa. Nurmossa majailevat siilit ova ringin ainoina vielä hereillä.

– Vaikeuksien kautta ollaan tässä pääsemässä voittoon. Ensimmäiset siilit tuli meille jo syyskuun lopussa ja aluksi niiden paino ei tuntunut lähtevän millään nousuun, mutta nyt näyttää siltä, että tässä joulukuun puolivälin tienoilla saataisiin nämä siilit pihamajoitukseen ja ehkä talvinunille, Janne Klockars sanoo.

Siilin sopiva ihannepaino talvihorrosta varten olisi lähempänä kiloa ja nyt punnituksessa oleva Tane-siili alkaa olla jo siinä kunnossa.

Palomiehenä työskentelevä Janne Klockars laittaa paksut hanskat käteensä ja nostaa tottuneesti Tanen syliin. Siili laitetaan parin litran muoviseen jäätelörasiaan, ettei se karkaile pois kesken kaiken. Digitaalivaaka näyttää 816 grammaa ja seuraava punnitus on taas parin päivän kuluttua

– Näitä on syötetty meillä jo vuosikausia ja meitä ennen tätä harrasti minun äitini, joka on jo lähemmäs kymmenen vuoden ajan syöttänyt siilejä. Pikkuhljaa mekin on lähdetty siihen mukaan ja tänä vuonna mentiin jo niin pitkälle, että otettiin niitä sisällekin tätä talven lihotusta varten, Janne Klockars kertoo.

Virpi Aho ja JAnne Klockars näyttävät, millainen on viimeisen päälle tehty siilin talvitalo.
Virpi Aho ja JAnne Klockars näyttävät, millainen on viimeisen päälle tehty siilin talvitalo.Antti Haavisto/Yle

Jo vuosien kokemus

Siiliringin perusti nelisen vuotta sitten Seinäjoella asuva Virpi Aho, joka on saanut mukaan toimintaan vapaaehtoisia auttajia useilta muiltakin paikkakunnilta. Siiliringissä on mukana viitisentoista avuliasta.

– Kauhajoelta ja sen suunnalta olen saanut hommaa mukaan koordinoimaan muunmuassa Tanja Nevalan ja mukana on aktiiveja jopa Pietarsaaresta ja Alajärveltäkin asti. Tämä talvitankkaus on aivan välttämätönstä, koska valitettavan monet siilit eivät saa luonnosta tarvittavaa määrää ravintoa ja painoa, Virpi Aho sanoo.

Kriittinen raja on 800 grammaa. Ahon mukaan alle sen painoisen siilin selvitymismahdollisuudet ovat talven varalle huonot. Näillä kotiruokinnassa olevilla siileillä talvihuolia tuskin tulee, ja Janne Klockarsin mukaan jo parin viikon kuluttua ne saatetaan saada talvihorrokseen ja pitkille unille. Totuttelu alkaa lämpötilan laskulla, eli pian siilit siirtyvät talvaimajoihinsa sisältä ulos.

– Kyllähän tässä ohjelmaa piisaa, kun meillä on neljä lasta ja kaksi koiraa ja molemmat käydään vaimon kanssa töissä. Vähän sumplimistahan tämä vaatii. Mutta oikein hyvin on kaikki mennyt ja samalla tämä on vähän niinkuin koko perheen yhteinen harrastus, ja varsinkin lapset ovat näistä kovasti innoissaan, Janne Klockars sanoo.

Siilin väliaikaismajaksi käy vaikka vanha vaippalaatikkokin.
Siilin väliaikaismajaksi käy vaikka vanha vaippalaatikkokin. Antti Haavisto/Yle

Ei lemmikiksi

Mutta mitään kotieläimiä ei siileistä olla tekemässä

– Ei missään nimessä, vaan siili on villieläin ja niitä kohdellaan sen mukaan että ne voivat aikanaan pärjätä omillaan luonnossa. Lähes aina tarina saakin onnellisen lopun eli siilit saadaan sellaiseen kuntoon että ne voidaan luontoon takaisin elävinä ja hyväkuntoisina vapauttaa, Virpi Aho sanoo.

Välillä siilit tosin tarvitsevat ravinnon lisäksi myös lääkitystä. Esimerkiksi keuhkomato ja erilaiset muut tulehdukset vaativat lääkitystä. Lisäksi poikkeuksellisen pienet, jopa alle 100 gramman painoisena orpoina löydetyt siilinpoikaset vaativat erikseen suuhun lääkeruiskulla annosteltavaa tehoruokintaa, mutta se kannattaa jättää kokemeempien konkarien hoidettavaksi.

Juuri näinä aikoina kun säät ovat kylmenneet ja taas lauhtuneet, myös siilien sisäinen kello on ollut sekaisin. Ilmoituksia hangelle uudelleen heränneistä siileistä tulee eläinsuojeluviranomaisten lisäksi myös Virpi Ahon siilirinkiin. Aho neuvoo seuraamaan myös Siili kiikarissa -nettisivua, josta saa erinomaisia ohjeita siilien kohtaamisen ja mahdollisen pika-avun antamisen varalle.

Oikeaoppinen talvimaja

Siiliringissä rakennellaan myös siileille kunnon talvimökkejä. Mutta millainen on oikeaoppinen talvimaja?

– Tämä yhden meidän siilirinkiläisen rakentama mökki on tehty jopa kevythirrestä, mutta normaali raakalauta käy värkiksi mainiosti. Kokoa mökillä on 40 cm kanttiinsa ja oviaukko on noin 15 sentin mittainen. Lisäksi sisällä on tuulensuojaksi pieni eteisaula tai tunneli. Pohjalle laitetaan hieman sorahiekkaa ja multaa, ja sen päälle sitten sammalpeite. Tämän päälle sitten lopuksi vielä laitetaan ekokuidusta ja paksusta heinästä tehty seos, Virpi Aho luettelee.

Usein viistomalliseksi tehdyn katon voi vielä vuorata kattohuovalla ja kannattaa myös muistaa, ettei sijoita majaa paikkaan, jonne valuvat sulamisvedet. Näin siili pääsee paremmin talvehtimaan kuivana.

– Sitten ensi keväänä huhtikuun molemmin puolin koittaa se hetki, kun aitauksessa olevista horrosmökeistä kömpii ulos hyvin levänneitä ja tyytyväisiä siilejä valmiina uuteen kesään. Ja mikäli siilit syövät ja liikkuvat taas hyvin, avataan niille portit auki uuteen kesään, Virpi Aho sanoo.