1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. skandinavian historia

Viikinkiajan hopeakolikoita löytyi Hämeenkoskelta lisää – kaukaisimmat lyöty Kaspianmeren rannoilla

Hämeenkosken viikinkiaikainen rahalöytö on osoittautunut aiempaa laajemmaksi. Toukokuussa hämeenkoskelaisesta pellosta löydettiin kolmesataa rahaa, mutta äskettäin rahoja löydettiin vielä sata lisää. Mukana on myös jäljennös, joka on kuitenkin tavallista viikinkikolikkoa arvokkaampi.

Museoviraston amanuenssi Frida Ehrnsten epäilee, että hyväkuntoisina löydetyt hämeenkoskelaiset rahat olisivat olleet alun perin suojassa esimerkiksi laatikossa tai pussissa. Kuva: Reijo Hyvönen

Hämeenlinna on sijoittunut maailmankartalle jo viikinkiaikana. Hämäläisistä mullista on tehty paljon arvokkaita löytöjä. Ne kertovat vilkkaiden, ulkomailta suuntautuneiden kauppateiden kulkeneen Hämeen poikki jo tuhat vuotta sitten.

Hämeen linnassa olevassa näyttelyssä on nähtävillä ensimmäisen rahalöydön tulos. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Toukokuussa historian harrastajista koostuva Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysi hämeenkoskelaiselta pellolta 301 viikinkiaikaista kolikkoa. Syyskyntöjen jälkeen Museovirasto ja harrastajat jalkautuivat yhdessä vielä kerran tarkastamaan maata.

– Sieltä löytyi 102 hopeakolikkoa lisää, laskee Museoviraston amanuenssi Frida Ehrnsten pöydällään tutkimusta odottavia kolikoita.

Kaikkiaan nelisensataa Hämeenkosken pellosta löytynyttä hopeakolikkoa asettuvat osaksi laajempaa Hämeestä tehtyjen löytöjen sarjaa. Yhdessä aiemmin tehtyjen löytöjen kanssa Hämeen historiasta rakentuu nyt parempi kuva. Löydöt tukevat toisiaan.

– Jos se olisi vain yksittäinen löytö, se ei olisi niin merkittävä. Mutta kun sen laittaa laajempaan kuvaan siitä, mitä Hämeenkosken ja Hämeen viikinkiaikaisesta historiasta tiedetään, vahvistaa se aiempaa kuvaa. Uusi kätkö on iso. Se kertoi siitä, että kyllä tällä alueella oli paljon rikkauksia.

Kaksi rahaa idästä, toinen oikea ja toinenkin melkein

Rahalöytö kaikkiaan kertoo siitä, että kauppareitit ovat kurottaneet Hämeeseen kaukaa. Amanuenssi Frida Ehrnsten sanoo, että nyt tehdyssä pienemmässä löydöksessä on mukana kaksi hopeakolikkoa Kaspianmeren tuntumasta saakka. Vai onko sittenkään?

Toinen kolikoista on aito varmuudella. Sen ympärille lyödyt merkit kertovat alkuperän olevan Uzbekistanin alueelta ja kolikko on lyöty vuonna 964, kertoo Ehrnsten. Kolikon keskellä on reikä, joka viittaa myös toiseen käyttötarkoitukseen.

– Se on ollut luultavasti jonkun kaulakoruna. Siinä se on ollut turvassa, ja se on ollut helppo kantaa mukana.

Hämeenkoskelta lödettyjä kolikoita. Kuva: Marianna Niukkanen / Museovirasto

Toinen kolikoista onkin sitten eri juttu. Viikinkiajan ihminen ei nimittäin ollut kuullutkaan rahojen turvamerkinnöistä. Kolikoita siis saattoi lyödä kuka tahansa millä tahansa merkeillä. Nyt uudessa löydössä mukana on kolikko, joka on itämaisen rahan jäljitelmä. Ehrnsten epäilee, että se on peräisin Volgan keskijuoksun alueelta.

Viikinkiajan väärennöksestä ei kuitenkaan voi amanuenssi Frida Ehrnstenin mukaan puhua.

– Alueilla tai mailla ei silloin vielä ollut omia rahatyyppejä, vaan jäljiteltiin muita. Siihen aikaan jäljitelmä ei ollut vähempi arvoinen, vaan mentiin hopean painon mukaan. Tämä jäljennös painaa melkein puoli grammaa enemmän kuin yleinen dirhemi.

Hopean aitous varmistettiin tekemällä kolikon reunaan pieniä viiltoja. Niitä on nähtävissä myös Hämeenkoskelle eri puolilta Eurooppaa ja itää kulkeutuneissa kolikoissa. Aitoja ovat.

Hyvästä hopeasta kertoo myös se, että Hämeenlosken hopearahat ovat säilyneet hyvin, vaikka ne ovat olleet maahan haudattuina lähes tuhat vuotta.