Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta: Miksi korruptiokello soi virkamiehen päässä niin harvoin?

Moni virkamies liikkuu yhä vaarallisilla vesillä. Ilmaista kestitystä ei ole, valtionsyyttäjä sanoo.

korruptio
Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta.
Ari Mölsä / Yle

Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta on yksi Suomen johtavista talousrikossyyttäjistä. Hänen mukaansa virkamiehet ovat turhan sinisilmäisiä korruption edessä.

– Epäasiallista vaikuttamista ei tunnisteta vieläkään riittävän herkästi.

Tuomittava "maan tapa" yhä voimissaan?

Valtionsyyttäjä Sahavirta sanoo, että moni virkamies liikkuu kaiken aikaa korruption näkökulmasta harmaalla vyöhykkeellä.

– Aina kun virkamiehen ratkaisu koskee jonkun etua tai velvollisuutta, ilmassa leijuu myös epäasiallisen vaikuttamisyrityksen mahdollisuus. Kaikki haluavat itselleen mieluisia viranomaispäätöksiä, ja jotkut ovat valmiita saamaan niitä kepulikonstein.

– Ihmettelen esimerkiksi sitä, että virkamiehet yhä uskaltavat lähteä melko löysin rantein yritysten maksamille ulkomaanmatkoille ja golf-reissuille. Onko se edelleen joissakin hallintomme kolkissa hyväksyttynä pidettävä maan tapa?

Muhiiko sote-uudistuksessa korruptiopommi?

Parasta aikaa työn alla oleva suuri sote-uudistus askarruttaa muiden ohella myös valtionsyyttäjä Ritva Sahavirtaa.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta tulee entistä enemmän yritys- ja liikesopimustoimintaa. Uusjaossa ovat valtavat rahat. Kykenevätkö uudet hallintorakenteet estämään korruption pesiytymisen sote-päätöksentekoon?

– On vielä täysin auki, kuinka esimerkiksi julkisuuslain ja hallintolain hienot periaatteet juurrutetaan uuteen järjestelmään. Kuinka käy hallinnon avoimuuden ja esteellisyyssäännösten soveltamisalan?

Valtionsyyttäjä Sahavirta puhui tänään kansainvälisen korruptionvastaisen päivän tilaisuudessa Helsingissä.