1. yle.fi
  2. Uutiset

Köyhän perheen tytär löysi kuninkaalliset juurensa – Sukututkimus on kiehtova retki menneisyyteen

Riitta Heinonen on sukunsa pauloissa. Hän on jäljittänyt juuriaan lähes tuhannen vuoden taakse, kuohuvaan Länsi-Eurooppaan.

sukututkimus
Riitta Heinonen lukee
Matias Väänänen / Yle

Riitta Heinosen isoisä ei tiennyt mitään taustastaan. Se vaivasi 1855 syntynyttä isoisää, samoin hänen poikaansa. Historiasta kiinnostunut pojantytär päätti ottaa selvää juuristaan. Se vei huimalle aikamatkalle Euroopan historiaan.

– Olen lähtöisin vaatimattomista oloista. Meidän perheessä ajateltiin aina, että me olemme köyhiä mutta kunnollisia.

– Sukututkimus paljasti suuria yllätyksiä. Isoisäni sukujuuret veivät Suomesta Normandian kautta Skotlantiin.

Pyhimyksiä, kuninkaita ja presidenttejä

Riitta Heinonen naurahtaa, että hänen suvustaan löytyy paljon korkea-arvoisia henkilöitä ja monia pyhimyksiäkin.

– Yksi esivanhemmistani on tiettävästi Skotlannin Pyhä Margaret. Margaret oli Skotlannin kuningatar 1000-luvulla. Häntä pidettiin yleisesti pyhänä jo hänen elinaikanaan. Pyhä Margaret kanonisoitiin vuonna 1251.

Aatelisia juuriaan Heinonen on jäljittänyt yli tuhannen vuoden taakse Länsi-Eurooppaan. Esivanhempia löytyi monesta maasta, muun muassa Ranskan Normandiasta. Sieltä moni aatelisperhe Heinosen esivanhempien lailla siirtyi Wilhelm Valloittajan mukana Brittenin saarille.

– Olen käyttänyt lähteenä näitten ikivanhojen sukujen omia sivuja. Kaikista kuninkaallisista ja korkeista aatelisista on pidetty kirjaa. Olen ajatellut, että kun oma suku on merkinnyt muistiin, niin ne ovat todennäköisesti oikein.

– Äitini puolelta en ole päässyt sukuselvityksessäni yhtä kauas kuin isäni puolelta. Mutta kyllä sieltäkin löytyy presidentillisiä sukuja. Meillä on yhteiset esivanhemmat presidentti Risto Rytin ja presidentti Mauno Koiviston kanssa.

Riitta Heinonen lukee Sukujuuria etsimässä -kirjaa
Matias Väänänen / Yle

Suuret ikäluokat innostuivat sukututkimuksesta

Suomessa sukututkimus on moneen muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen suosittua. Asiakirja-aineistoa on säilynyt hyvin, ja aineiston digitalisointi on helpottanut lähteille pääsyä.

Varsinkin suuret ikäluokat ovat innostuneet etsimään juuriaan, tietää Ahjolan kansalaisopistossa Tampereella sukututkimuskursseja vetävä Tiina Miettinen.

– Monella on kaipuu tietää, mistä on tullut. 1960-luvulla alkoi suuri muutto maalta kaupunkiin. Se kyllä näkyy siinä innossa, millä moni eläkkeelle jäänyt kaupunkilainen selvittää sukujuuriaan.

Sukututkimuksen teko vaatii hyviä istumalihaksia ja kärsivällisyyttä. Myös taito lukea vanhoja käsialoja on tarpeen.

– Suomessa pääsee aika helposti jäljittämään sukuaan 1700-luvun alkuun, moni pääsee 1500-luvulle saakka.

– Meillä on Kustaa Vaasan luoma verotusjärjestelmä ja kirkon väestökirjanpito. Ne takaavat maailmanlaajuisestikin aika ainutlaatuisen lähdeaineiston.

Parasta sukututkimuksessa ovat Tiina Miettisen mielestä tarinat.

– Sukututkimuksen teko on kuin salapoliisin työtä tai palapelin kokoamista. Uuttera harrastaja löytää paljon kiehtovia tarinoita.

Lue seuraavaksi