Pelastustoiminnan uudistaminen uhkaa harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta

Pelastustoimen uudistaminen uhkaa romauttaa Lapin palo- ja pelastustoiminnan. Lakiluonnoksessa pelastustoimen rahoitus perustuisi jatkossa väkilukuun ja se veisi esimerkiksi Lapin pelastuslaitoksen rahoista yli kolmanneksen.

pelastustoimi
Pelastuslaitoksen toiminta voi heiketä harvaan asutuilla alueilla mikäli rahoituesitykseen ei tehdä muutosta.
Pelastuslaitoksen toiminta voi heiketä harvaan asutuilla alueilla mikäli rahoituesitykseen ei tehdä muutosta. Jarmo Honkanen / Yle

Lapin pelastuslaitoksen mukaan tämä lamauttaa Lapin pelastustoiminnan ja uhkaa myös turistien turvallisuutta. Lappiin lentää pelkästään joulukuussa noin tuhat matkailijaa tuovaa lentokonetta.

Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtajan Martti Soudunsaaren mukaan suurin uhka on lakiluonnoksen rahoitusosuus.

– Jos se laki menisi sellaisenaan läpi, niin se tarkoittaisi Lapin pelastustoimen tämän vuoden talousarvioon 38 prosentin leikkausta eli kuusi miljoonaa euroa toimintamenoista pois. Se taas tarkoittaisi pelastustoimen romahdusta Lapissa. Aivan varmasti, toteaa pelastusjohtaja Martti Soudunsaari.

Lapin pelastulaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari.
Lapin pelastulaitoksen pelastusjohtaja Martti Soudunsaari.Jarmo Honkanen / Yle

Rahoitus riskien eikä väkiluvun mukaan

Soudunsaari arvostelee järjestämislakiluonnosta joka on virkamiesesitys. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta samaan aikaan sote- ja maakuntauudistuksen kanssa.

Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella ja rahoitus on nostettu esille lausunnoissa. Lausunnoissa vaaditaan, että maakuntien pelastuslaitoksien palvelutason tulee perustua riskien arviointiin.

– Se oli huonosti valmistettu lakiesitys ja toivottavasti se nyt tämän lausuntokierroksen ja uuden valmistelun aikana korjaantuu niin, että rahoitus perustuu muuhunkin kuin asukaslukupohjaisuuteen, Soudunsaari toteaa.

Pelastuslaitoksen panosta tarvitaan myös kaupunkien ulkopuolella.
Pelastuslaitoksen panosta tarvitaan myös kaupunkien ulkopuolella.Jarmo Honkanen / Yle

Vaarassa turistit ja syrjäseutujen asukkaat

Lapin pelastusjohtajan mukaan kuuden miljoonan euron menetys toimintarahoituksesta vaikuttaisi ensimmäisenä siellä, missä pelastustapahtumia on vähiten, koska varat sijoitetaan sinne, missä on eniten tehtäviä.

Luonnollisesti se voi aiheuttaa inhimillistä tuskaa syrjäkylien asukkaille jos avunsaanti kestää nykyistä kauemmin. Lapin kairassa ja pakkasessa tunnin odottelu voi johtaa turhaan kärsimykseen tai pahimmissa tapauksessa menehtymiseen.

Toisaalta rahojen vähyys heikentää valmistautumista myös siellä, missä tapahtuu eniten. Lapin lentokentät ovat tänä talvena kiivaassa käytössä. Joulukuun aikana lentoja tulee lähes tuhat. Riittääkö pelastustoimen resurssit valmistautua nykyiseen tapaan myös vakaviin lento-onnettomuuksiin?

Lappiin laskeutuu joulukuun aikana noin 500 tilauslentoa. Reittilentoja on lähes saman verran.
Juovlacharter Gihttela girdingiettis.Jarmo Honkanen / Yle

Suuronnettomuuksiin on varauduttu

– Tietysti lento-onnettomuus on hyvin epätodennäköinen, mutta me ollaan valmistauduttu myös pahimman varalle. Meillä on vuosittain jollakin kentällä isompi lento-onnettomuusharjoitus ja muilla kentillä pienimuotoisempi harjoittelu, Soudunsaari kertoo.

Soudunsaaren mukaan jokaisella kentällä käydään vuosittain läpi tietyt onnettomuussuunnitelmat lentokenttäviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Pelastusjohtajan mukaan kaikissa onnettomuustapauksissa paikallinen kalusto ei riitä edes nykyisin.

– Jos kone tulee kiitoradalle siten, että henkiä voidaan pelastaa, niin silloin resursseja joudutaan haalimaan hyvinkin laajalta alueelta. Olemme myös viime vuosina panostaneet kylmäsuojauskalustoon ja raskaaseen raivauskalustoon ja kouluttaneet näillä kaikki palokunnat Lapin kentillä.