70-vuotias veturivanhus sai kameroiden salamat välkkymään

Höyryveturi "Pikku-Jumbon" vierailu sai vaasalaiset liikkeelle. Veturivanhuksen vierailu herätti monissa vanhemmissa ihmisissä muistoja. Perheen pienimmille veturin vierailu tarjosi taas uusia kokemuksia.

Vaasa
Höyryveturi lähdössä laiturilta
Höyryveturi lähdössä laituriltaJarkko Heikkinen / Yle

Haapamäen Museoveturiyhdistyksen "Pikku-Jumbo" eli tk3:n vierailu sai kameravalot välkkymään. Lauantaina veturi ilahdutti ihmisiä Seinäjoen ja Kauhavan välillä, sunnuntaina Vaasan ja Laihian välillä. Erityisen innoissaan näyttävän veturin vierailuista olivat perheen pienimmät. "Tuut tuut, juna tulee" -huudot kaikuivat lasten suista jo kauan, ennen kuin veturi oli edes saapunut asemalle. Junan pysähdyttyä asemalle kiiruhtivat innokkaimmat esittämään henkilökunnalle kysymyksiä. Pientä poikaa kiinnostaa erityisesti veturin nopeus.

– Veturi kulkee 60 kilometriä tunnissa, mutta ihan niin lujaa ei tänään ajeta, vastaa veturinkuljettaja Panu Mäntynen pojalle.

Tk3-vetureita rakennettiin Suomessa vuosina 1927–1953. Liikenteestä veturit poistuivat vuonna 1975. Mäntysen mukaan liikennöitävässä kunnossa niitä on tällä hetkellä Suomessa kuusi kappaletta.

Yksinkertaista höyryveturilla ajaminen ei ole. Tarvitaan kolme henkilöä, joista yksi vastaa puiden lisäämisestä, yksi itse ajamisesta ja yksi koneistosta. Puita veturilla ajamiseen kuluu kuutio kymmentä kilometriä kohden. Kun junan kyytiin mahtuu kymmenen kuutiota puita, täytyy noin sadan kilometrin välein pysähtyä täyttämään puuvarastoja. Puiden lisäksi tarvitaan myös paljon vettä.

– Puulla lämmitetään vettä ja kun se kiehuu, niin muodostuu höyryä ja höyryllä sitten liikkuu itse kone, Mäntynen kertoo.

Höyryveturi Pikku-Jumbo Vaasan keskustassa
"Pikku-Jumbo" Vaasan keskustassaJarkko Heikkinen / Yle

Lapsille uusia elämyksiä, vanhemmille ihmisille muistoja

Puuvaunut täyttyivät nopeasti viimeistä paikkaa myöten. Junamatka toi monelle mieleen muistoja.

– Lapsille veturinkuljettajan ammatti on ollut jonkinmoinen ihanneammatti. Myös veturit ja isot koneet kiinnostavat monia. Vanhemmalle väelle tämä tuo taas muistoja mieleen. Tämä veturi on viimeksi 60-luvulla peruskorjattu täällä Vaasassa ja näitä on silloin täällä liikkunut paljonkin. Varmaan moni tulee katsomaan ja verestelemään muistojaan, kun on saatu Vaasaan tällainen kone taas käymään täällä, Mäntynen kertoo.

Vanhoista höyryvetureista kiinnostunut vaasalainen Seppo Koljonen saapui paikalle hyvissä ajoin ennen junan saapumista.

– Tämän junan kyydissä olen matkustanut kaksi vuotta sitten Haapamäeltä Keuruulle ja takaisin. Mutta aikaisempiakin muistoja löytyy. Näitä korjattiin Vaasan konepajalla 70-luvulle asti. Siellä olen käynyt kerran tutustumassa tällaiseen, Koljonen muistelee.

Harvinainen tilaisuus matkustaa Vaskiluotoon junalla sai myös Penttisen perheen ostamaan liput junamatkalle. Perheen pienimmät Matias ja Ilona odottivat junamatkassa erityisesti maisemia ja niiden valokuvaamista. Eväitä ei tälle lyhyelle matkalle otettu mukaan. Perheen isä, Jukka Penttinen on matkustanut museojunan kyydissä 10-vuotiaana Tervajoelta Vaasaan. Matka on jäänyt mieleen ja nyt isä halusi antaa samanlaisen elämyksen lapsilleen.

– Jos he saisivat samanlaisia muistoja höyryvetureista. Onhan tämä erilainen matkustustapa kuin sähköjuna tai dieselveturi, Jukka Penttinen kertoo.